EU:n tekijänoikeussäännösten uudet tuulet

Pääkkönen T (2016). EU:n tekijänoikeussäännösten uudet tuulet. Tietolinja, 2016(3). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016100724911

Syyskuun puolivälissä ilmestyi EU:ssa pitkään valmisteltu ehdotus tekijänoikeussäännösten uudistamisesta (”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla, eli DSM-direktiivi”, Euroopan Komissio, 2016; OKM, 2016). Ehdotuksella on kolme keskeistä tavoitetta:

  • Sisällön parempi valikoima ja saatavuus verkossa ja valtioiden rajojen yli
  • Paremmat tekijänoikeussäännöt koulutusta, tutkimusta, kulttuuriperintöä ja vammaisten osallisuuden lisäämistä varten
  • Reilummat ja kestävämmät markkinat luovan työn tekijöille, luovalle alalle ja lehdistölle

Ehdotettujen ratkaisujen vaikutukset ovat monelta osin vielä pohdittavana, mutta jo nyt mm. Liber, IFLA ja Google ovat julkaisseet omia kommenttejaan suunniteltuihin muutoksiin.

sanapilvi

Kuva 1. Tekijänoikeusdirektiivin sanapilvi.

Aineistojen saatavuus rajojen yli ja tekstinlouhinta

Euroopan Unioni pyrkii luonteensa mukaisesti helpottamaan erilaisten aineistojen käytettävyyttä koko EU:n alueella.  Tekijänoikeussäännösten uudistus liittyykin digitaalisten sisämarkkinoiden konseptiin (”Digital Single Market”), jolla halutaan mahdollistaa digitaalisten palveluiden ja tuotteiden saatavuus sekä yrityksille että kansalaisille (Euroopan Komissio, 2015). Lopputavoitteena on digitaloudelle suotuisan toimintaympäristön luominen ja sitä kautta tietysti taloudellinen kasvu.

DSM-direktiivin artiklassa 3 on eksplisiittisesti mainittu tavoitteeksi tekstinlouhinnan salliminen tutkimusorganisaatioille. Tutkimusorganisaatio on direktiivissä määritelty yliopistoksi, tutkimusinstituutiksi tai muuksi voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi, jonka päätavoite on tieteellinen tutkimus ja/tai opetus (European Commission, 2016b). Kulttuuriperintöorganisaatioiden aineistoja pitäisi siis olla mahdollista käyttää tiedon louhintaan nykyistä joustavammin. Kuten Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehityskeskuksen seminaarissa syksyn alussa jo pohdittiin, tietyt aineistot voivat silti vaatia erityisiä käyttölupia tai järjestelyjä, jotta aineistoa voi hyödyntää. Hyvä esimerkki tästä on tutkijoiden käyttöönsä saama Suomi24-aineisto.

Tekstinlouhintasäännöksien vastaanotto

Eri kirjastojärjestöjen kannanotot suhtautuvat tekstinlouhinnan poikkeussääntöön yleisellä tasolla positiivisesti, mutta sen nähdään kuitenkin jäävän puolitiehen. Science Europe (2016) muun muassa toteaa, että ehdotettu sääntö rajaa tutkimuskäyttöä liian tiukasti. Sääntö ei anna oikeutta tiedonlouhintaan kaupallisille toimijoille, jotka myös tekevät tieteellistä tutkimusta. Lisäksi Science Europe toivoo, ettei tekstinlouhintapoikkeusta voisi rajoittaa sopimuksilla tai lisenssiehdoilla, jotka vesittäisivät sen tarkoituksen.

Euroopan tieteellisten kirjastojen järjestö LIBER kiinnittää huomiota samoihin asioihin. Lisäksi se kiittää omassa kannanotossaan sitä, että komission esittämä tekstinlouhintapoikkeus on pakollinen. Tämän koetaan selkeyttävän kirjastojen roolia myös tutkijoiden kansainvälisen toiminnan tukemisessa (LIBER, 2016). Lisäksi Liber nostaa esiin aineistojen säilyttämisestä vastaavien instituutioiden roolin toimijoina sekä kansallisella tasolla että jäsenmaiden rajat ylittävissä verkostoissa.

Tekijä ja linkkivero?

Voimakkain Liberin kannanotossaan esittämä kritiikki liittyy ns. ”linkkiveroon”, jota se pitää kustantajien toiveesta tehtynä tarpeettomana viime hetken lisäyksenä. Ehdotetun ratkaisun tarkoituksena on turvata etenkin uutisia ja journalistista sisältöä tarjoaville tiedotusvälineille riittävät taloudelliset toimintaedellytykset antamalla niille lähioikeudet julkaisemaansa sisältöön.  Linkkivero ei kohdistuisi yksittäisiin kansalaisiin, vaan sen kohteena ovat voittoa tavoittelevat yritykset, erityisesti hakukoneet, jotka hyödyntävät kustantajien tuottamaa sisältöä palveluissaan.

Komission ehdotuksessa oikeudenhaltijan oikeus tuottamaansa sisältöön ja kohtuullisen korvauksen saaminen aineiston käytöstä ovat keskeisiä tavoitteita. Korvausten toivotaan lisäävän oikeudenhaltijoiden halukkuutta laittaa aineistoja verkkoon (European Commission, 2016a), mikä taas tekisi aineistot saavutettavimmiksi kuluttajille eri puolilla Eurooppaa.

Toisaalta Googlen kaltaiset yhtiöt, jotka yhdistävät tietoja eri lähteistä, ovat jo vastustaneet ehdotusta ja esittäneet toiveita parempien vaihtoehtojen löytämiseksi. Verkkopalveluille esitetty vaatimus käyttäjien lataaman datan suodattamiseksi on Googlen mukaan ensiaskel kohti sitä, että kaikki julkaistava data pitäisi ensin tarkistuttaa lakimiehellä. Tämä muuttaisi oleellisesti nykykäytäntöjä, sillä tällä hetkellä tekijänoikeusrikkomuksiin tartutaan, kun verkkopalvelun tarjoaja saa ilmoituksen tekijänoikeusrikkomuksesta tai ongelma löytyy automaattisen sisältöanalyysin avulla (Google Europe, 2016.)

Yhteenveto

Ehdotuksista ei vielä ole suomenkielisiä versioita, mutta aineisto taustatietoineen on saatavilla opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Parhaillaan on menossa DSM-direktiiviin liittyvä kansallinen lausuntokierros, jonka kautta pyritään luomaan kansallinen näkemys ehdotuksista (OKM, 2016). Tieteellisen tutkimuksen ja kulttuuriperintöaineistojen näkökulmasta säännösten suunta näyttäisi olevan oikea, mutta toistaiseksi on hankalaa arvioida missä määrin säännökset vastaavat jatkuvasti kehittyvien tutkimusinfrastruktuurien ja digitaalisuuden mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Ehdotukseen saattaa joka tapauksessa olla tulossa muutoksia ennen sen lopullista julkaisemista.

Kansalliskirjasto on tekemisissä tekijänoikeuskysymysten parissa monissa eri kehitysprojekteissa, ja DSM-direktiiviin esitetyt muutokset ovat monella tavalla relevantteja sen intressien kannalta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston keräämään Suomalaisen verkkoarkiston osalta selvitetään mahdollisuuksia verkosta haravoitujen aineistojen saamiseksi nykyistä laajempaan tutkimuskäyttöön. Lisäksi Kansalliskirjaston Aviisi-projektissa pilotoidaan yhdessä Kopioston, kahden lehtitalon ja pilottiosallistujien kesken tekijänoikeuden alaisten aineistojen tuomista sopimusteitse laajempaan tutkimus- ja koulutuskäyttöön.

Lähteet

Euroopan Komissio. (2015, joulukuuta 7). Factsheets on Digital Single Market [Text]. Noudettu 19. syyskuuta 2016, osoitteesta https://ec.europa.eu/priorities/publications/factsheets-digital-single-market_en

Euroopan Komissio. (2016, syyskuuta 14). Unionin tila 2016: Komissio ehdottaa nykyaikaisia EU:n tekijänoikeusääntöjä Euroopan kulttuurin menestyksen ja liikkuvuuden tueksi. Noudettu 18. syyskuuta 2016, osoitteesta http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-3010_fi.htm

European Commission. (2016a). European Commission – PRESS RELEASES – Press release – State of the Union 2016: Questions and answers on the modernisation of EU copyright rules for the digital age. Noudettu 27. syyskuuta 2016, osoitteesta http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3011_en.htm

European Commission. (2016b, syyskuuta 14). Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on copyright in the Digital Single Market. Noudettu 22. syyskuuta 2016, osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/proposal-directive-european-parliament-and-council-copyright-digital-single-market

Google Europe. (2016). European copyright: there’s a better way. Noudettu osoitteesta https://europe.googleblog.com/2016/09/european-copyright-theres-better-way.html

LIBER. (2016, syyskuuta 14). A Strong Rationale Needs Strong Resolve – LIBER Responds to the Commission Copyright Proposal. Noudettu osoitteesta http://libereurope.eu/blog/2016/09/14/strong-rationale-needs-strong-resolve-liber-responds-commission-copyright-proposal/

OKM. (2016). Ajankohtaista tekijänoikeusasioissa EU:ssa. Noudettu 27. syyskuuta 2016, osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/eu-yhteistyoe/ajankohtaista_EUssa.html?lang=fi

Science Europe. (2016). Allows for Mining but Doesn’t Strike Gold. The EU Copyright Reform Recognises Roles of Research but Fails to Realise its Full Potential. Noudettu 27. syyskuuta 2016, osoitteesta http://www.scienceeurope.org/wp-content/uploads/2016/09/230914_SE_Statement_copyright_final.pdf

Kirjoittajan yhteystiedot

Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, digitointi- ja konservointikeskus
Saimaankatu 6, 50100 MIKKELI
tuula.paakkonen [at] helsinki.fi

1 Comment

  1. PEKKA HEIKKINEN

    Hei,

    komission esitys on jo saatavissa myös suomenkielisenä.:
    https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2016/FI/1-2016-593-FI-F1-1.PDF

    Kommentti tähän kappaleeseen:

    ”Kansalliskirjasto on tekemisissä tekijänoikeuskysymysten parissa monissa eri kehitysprojekteissa, ja DSM-direktiiviin esitetyt muutokset ovat monella tavalla relevantteja sen intressien kannalta. Esimerkiksi Kansalliskirjaston keräämään Suomalaisen verkkoarkiston osalta selvitetään mahdollisuuksia verkosta haravoitujen aineistojen saamiseksi nykyistä laajempaan tutkimuskäyttöön. ”

    -> esitys ei sinällään koske verkkoaineistoja, ei edes KK:n haravoimia verkkoaineistoja. Artikla 3 mahdollistaa aineistojen louhinnan ilman lupaa ja tieteellisiin tarkoituksin vain aineistoista, joihin käyttäjilä on ”laillinen pääsy”. Esimerkiksi jos kirjasto on hankkinut aineistoon lisenssin kustantajalta, kustantaja ei voi enää kieltää käyttöä tai periä lisämaksuja aineiston louhinnasta.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.