Muutoksessa

Jyrki Ilva
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200812182268
 
Aika monen kirjastolaisen joulunalusviikot ovat saaneet glögin ja pipareiden ohella lisämakua uuden ja ihmeellisen luettelointiformaatin ja -klientin opiskelusta. Kansalliskirjaston tehotrio Esa Kurki – Ulla Ikäheimo – Arne Hedman on kiertänyt ympäri Suomea levittämässä MARC 21:n ja Aleph-ohjelmiston ilosanomaa sadoille ja taas sadoille kirjastoihmisille. Täällä Helsingin päässä opetusluokkamme on ollut varattuna MARC 21- ja Aleph-koulutuksiin aamusta iltaan lähes päivittäin jo useiden viikkojen ajan.

Vaikka nyt toteutuvia uudistuksia on suunniteltu hyvän aikaa – formaattivaihdosta jopa useita vuosia – loppuvaiheiden intensiivisyys on tullut monille yllätyksenä. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissakin on puurrettu uudistusten parissa monta pitkää työpäivää ja välillä kai yötäkin.

Tätä tekstiä laadittaessa tietokantojen konversiot on pääosin jo tehty, mutta uudistusten vaikutuksista tai onnistumisen asteesta ei varmaankaan ole vielä oikea aika antaa lopullista arviota. Asiaan palataan ehkä Tietolinjankin puitteissa myöhemmin, kunhan vastuuhenkilömme ovat ensin toipuneet prosessista, ja kirjastoissa on taas palattu takaisin normaaliin arkeen.

Väliin tosin tulee mieleen epäilys siitä onko tuota ”normaalia arkea” enää olemassakaan, vai onko kyseessä vain menneisyyteen sijoittuva nostalginen toiveuni. Vaikka formaatin vaihtaminen ja yhteistietokannan uudistus ovat kirjastolaisten näkökulmasta suuria muutoksia, ne ovat lopulta vain pieni pisara suuressa muutosten meressä. Uusi yliopistolaki mullistaa yliopistojen toimintaa perusteita myöten, yliopistot liittoutuvat ja pistävät kilvan omia rakenteitaan uusiksi, tutkimuslaitoksia yhdistellään ja kirjastoilla on monin paikoin menossa omia toisinaan aika radikaalejakin rakenteellisen kehittämisen prosessejaan. Alkavan talouslaman vaikutuksia voi vasta arvailla.

Kirjastojen toimintaa on perinteisesti leimannut pitkäjänteinen arkinen työ, jota on tehty sitkeästi vuodesta toiseen lähes ilman kiitosta – tai siltä ainakin tuntuu. Kirjastojen toimintaympäristö on kuitenkin sellaisessa muutoksessa, että olisi syytä arvioida entistä tarkemmin sitä, minne olemme menossa, mitä olemme tekemässä ja miten sen teemme. Monet vanhoista toimintatavoista ja päämääristä ovat varmasti edelleen paikallaan, mutta samalla täytyy ihan vakavissaan pohtia sitä, miten kirjastot parhaiten sopeutuvat uuden maailman haasteisiin. Ja koska yksittäisten kirjastojen voimavarat ovat yleensä varsin rajallisia, tätä kannattaa miettiä yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa.

Kotirintaman organisaatiomuutosten lisäksi kirjastolaisten maailmankuvaa ravistelevat myös laajemmat tiedonhaun infrastruktuureihin ja asiakkaiden tiedonhakukäyttäytymiseen liittyvät muutokset. Miten kirjastot pystyvät perustelemaan olemassaolonsa ja tarpeellisuutensa esim. Googlen tai Amazonin kaltaisten globaalien palveluiden tarjoamien vaihtoehtojen rinnalla? Pelkkä siilipuolustus ja pitäytyminen nykyisiin käytäntöihin ei ole pitkällä tähtäimellä riittävä vastaus, vaan selviytyäkseen ja kukoistaakseen kirjastojen täytyy olla valmiita ajattelemaan omat palvelunsa uudestaan aivan perusasioita myöten.

Tämän Tietolinjan artikkelit eivät ehkä tarjoa valmiita vastauksia kaikkiin aikakautemme suuriin haasteisiin, mutta käsittelyssä on kuitenkin useita kiinnostavia ja ajankohtaisia teemoja:

Kauan odotettu uusi vapaakappalelaki eli Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä tuli voimaan tämän vuoden alussa. Uuden lain myötä Kansalliskirjasto sai tehtäväkseen myös suomalaisten verkkoaineistojen tallentamisen tulevien sukupolvien käyttöön. Tätä teemaa käsitellään kolmessa artikkelissa: Esa-Pekka Keskitalo pohtii tallennuksen periaatteita viimekeväisen Digiaika talteen! –seminaarin keskusteluiden pohjalta, ko. seminaarissa alustuksen pitänyt prof. Jaakko Suominen kirjoittaa tutkijoiden verkkoaineistojen tallentamiseen kohdistuvista odotuksista ja Tomas Ukkonen valottaa Kansalliskirjaston jo tekemän verkkoaineistojen haravoinnin käytäntöjä.

Kaksi lehden artikkeleista liittyy Opetusministeriön käynnistämään kunnianhimoiseen Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeeseen (KDK), jossa kehitetään muistiorganisaatioille yhteistä asiakaskäyttöliittymää ja pitkäaikaissäilytysjärjestelmää. Ari Rouvarin ja Ere Maijalan artikkeli esittelee vaikutelmia asiakasliittymän puuhamiesten jalkautumiskierrokselta muistiorganisaatioihin. Esa-Pekka Keskitalo taas perustelee sitä, miksi säilyttäminen on niin olennainen osa KDK-hanketta.

Numeron kolmantena teemana ovat julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen. Jyrki Ilva kirjoittaa Opetusministeriön rahoittamasta Julkaisuarkistojen infrastruktuuri –hankkeesta, joka alkaa vuoden 2009 alussa. Samu Viita esittelee ammattikorkeakoulujen yhteistä Theseus-verkkokirjastoa, jonne tallennetaan kaikkien ammattikorkeakoulujen opinnäytteet. Kolmannessa aihepiiriin liittyvässä artikkelissa Jyrki Ilva analysoi sitä, millaisia muutoksia tieteellisissä lehdissä ilmestyneiden artikkelien rinnakkaisjulkaiseminen aiheuttaa kirjastojen ja tieteellisen julkaisemisen käytäntöihin.

Seuraava numeromme ilmestyy huhti-toukokuussa 2009. Tietolinja toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

 

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, sovellussuunnittelija
Kansalliskirjasto
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: jyrki.ilva(at)helsinki.fi

Theme by Anders Norén