Vuosi tutkijaresidenssipilotissa

Näpärä L & Mikkonen J (2022). Vuosi tutkijaresidenssipilotissa. Tietolinja, 2022(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121571952

Filosofi Jukka Mikkonen selaa kirjaa kirjahyllyn edessä.

Filosofi Jukka Mikkonen on viettänyt vuoden 2022 Kansalliskirjaston tutkijaresidenssissä. Kuva: Harri Hakala.

Kansalliskirjastossa kokeiltiin vuoden 2022 aikana uudenlaista yhteistyömallia tutkijoiden kanssa, tutkijaresidenssiä. Tässä tekstissä kerrotaan lyhyesti, mistä oikein oli kyse.

Vuonna 2022 toteutettuun pilottiin haettiin mallia kansainvälisistä residenssiesimerkeistä, joita sovellettiin paikallisesti lainsäädännön ja aineistojen käytön osalta. Kansalliskirjaston residenssissä tutkija kokosi tutkimusaineistonsa digitoiduista sanomalehdistä, joiden pitkäjänteinen tutkimuskäyttö on muutoin tekijänoikeudellisista syistä työlästä. Aineistojen käytön lisäksi pilotissa selviteltiin myös, minkälaista hallintomallia residenssitoiminnassa tarvitaan.

Tutkimus

Residenssipilotissa joulukuun 2022 puoleenväliin työskennellyt Jukka Mikkonen tarkastelee tutkimuksessaan kansallispuistoihin liitettyjen esteettisten arvojen ja kokemusten kuvauksia vuosina 2016–2022 julkaistuissa sanomalehtikirjoituksissa. Tutkimuskohteina ovat Hossan kansallispuistoa (perustettu 2017) ja tiedekansallispuistoksi ehdotettua Evon retkeilyaluetta (perustettu 1994) koskevat lehtikirjoitukset. Analysoitavina ovat erityisesti noiden seutujen maakunta- ja paikallislehdissä (mm. Kainuun Sanomat, Ylä-Kainuu, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat) ilmestyneet kirjoitukset mutta aineistossa on mukana myös valtakunnallisissa sanomalehdissä, kuten Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuja tekstejä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää,

  1. millaisia esteettisiksi tulkittavia ihanteita, arvoja ja elämyksiä matkailun suunnittelijat ja matkailijat liittävät kansallispuistojen luonnonympäristöihin ja
  2. millaista toiminnallisuutta he yhdistävät luontoelämyksiin retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa.

Mikkonen on filosofi, eikä digitaalisiin aineistoihin perustuva tutkimus ollut hänelle entuudestaan järin tuttua. Residenssissä hän pääsi nauttimaan erityisistä tutkimuksellisista eduista, joista merkittävimmät ovat olleet poikkeuksellinen pääsy lehtiaineistoihin ja lähiyksiköistä saatu jatkuva tuki aineiston käyttöön. Arvokkaita uuden oppimisen paikkoja ovat olleet muun muassa Helsingin yliopiston aineistonhallintakoulutukset. Residenssiaikana ymmärrys aineistonhallinnasta, metatiedon merkityksestä ja myös FAIR-periaatteista on syventynyt.

Lisää ymmärrystä aineistojen käytöstä

Residenssitutkijan itsensä lisäksi myös Kansalliskirjasto on oppinut viljalti uusia asioita pilotin aikana. Erityisesti ymmärrys siitä, miten tekijänoikeuden alaisia aineistoja voi käyttää tutkimuksessa, on lisääntynyt. Tekijänoikeus pätee myös digitaalisessa maailmassa. Tämä tarkoittaa, että kulttuuriaineistolain perusteella kerätty aineisto voidaan asettaa saataville ainoastaan laissa määriteltyihin vapaakappalekirjastoihin. Jos aineisto halutaan asettaa saataville muualla, on siitä sovittava tekijänoikeuden haltijoiden kanssa, ja näin Kansalliskirjasto on myös tehnyt, sopijaosapuolena on ollut Kopiosto (katso esimerkiksi Juha Rautiaisen teksti tässä numerossa). Kopioston kanssa tehtyjen sopimusten ulkopuolelle jää kuitenkin tutkijoita kiinnostavia aineistoja, joiden käyttäminen on ollut mahdollista vain vapaakappalekirjastoissa ja niiden tarjoamien välineiden avulla. Tutkijaresidenssissä tutkijalle on tarjottu pääsy tällaisiin aineistoihin. Residenssissä tehtävää tutkimusta itsessään arvioi tiedeyhteisö sen omien kriteereiden varassa.

Residenssitutkijana Mikkonen on saanut Digi-palvelun (digi.kansalliskirjasto.fi) tekijänoikeuden alaisten aineistojen käyttöön juridista perehdytystä. Tämä on ollut tarpeen, sillä tekijänoikeudet ohjaavat aineistojen käyttöä ja säilyttämistä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tekijänoikeuslain mukaisesti aineistoa voi tallentaa ja kopioida yksityistä käyttöä varten; tutkimusta varten aineisto tallennetaan vain paikallisesti. Ainoastaan tutkimuksen metatiedot avataan muiden tutkijoiden käyttöön FAIR-periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen tutkimuksen metatieto on niin avointa kuin mahdollista mutta niin suljettua kuin on välttämätöntä

Yhteistyöstä voimaa tekniseen kehitykseen

Residenssitutkijan ja Kansalliskirjaston tiivis yhteistyö Digi-palvelun aineistojen käyttämisessä auttoi myös kehittämään palvelun lataustyökalua, jonka uusi versio julkaistiin syyskuussa 2022. Uudistettunakaan lataustyökalua ei voi soveltaa tekijänoikeuden alaiseen aineistoon, mutta yhteistyöstä ideoidut ominaisuudet tehostavat ladattavan aineiston rajaamista tutkimuksen tarpeisiin. Laadullisen tutkimuksen näkökulma auttoi parantamaan työkalun toiminnallisuuksia. Vuoden 2022 lataustyökalun versiossa Digin näkymä on työkalun käyttöliittymässä, joten ladattavan aineiston haun voi suorittaa työkalun sisällä. Lisäksi lataaminen on nopeutunut. Uuden version mukana on myös tarkastelutyökalu, jolla käyttäjä voi tarkastella, kommentoida ja poistaa ladattuja sivuja.

Tutkijaresidenssi on syventänyt Kansalliskirjaston ymmärrystä tutkijoiden todellisuudesta. Tutkijoiden tarpeet, jotka liittyvät tutkimusaineiston hankintaan ja analyysiin, ymmärretään nyt aiempaa paremmin. Vaikka tekniset kehitystarpeet on aina arvioitava laajan käyttäjäryhmän näkökulmasta, monet pilottivaiheessa esitetyt kehitysideat on toteutettu. On mahdollista, että residenssipilotissa aloitettua teknistä aineistojen käytön kehitystyötä tai esimerkiksi kokoelmien metadatan rikastamista jatketaan seuraavissa residensseissä.

Kohti tulevia residenssejä

Residenssipilotti on ollut opettavainen sekä tutkijalle että Kansalliskirjastolle. Paljon selvitettävää jää kuitenkin tuleviin residensseihin. Tärkeitä aiheita ovat muiden muassa tiedonlouhinnan toteuttaminen ja residenssissä kehitettyjen työkalujen jakaminen muiden tutkijoiden käyttöön.

Tekijänoikeuden alaisen aineiston tiedonlouhintaan liittyvät kysymykset ovat sidoksissa Digital Single Market (DSM) -direktiivin kansalliseen toteuttamiseen, jota kirjoittamishetkellä ei ole vielä saatu täytäntöön. Direktiivi liittyy tiedonlouhinnan ulottamiseen tutkimukseen ilman, että sitä voi estää sopimuksin tai teknisin rajoittein. Kansalliskirjaston aineistojen näkökulmasta kiinnostavaa on, salliiko tuleva lainsäädäntö kulttuuriaineistolain perusteella tallennetun aineiston louhinnan, joka ei siis onnistu ilman nykyistä tekijänoikeuslain muutosta. Jos tilanne säilyy ennallaan, on tutkittava, millaisia residenssiratkaisuja tutkijoille voidaan tarjota tulevaisuudessa, ja etsittävä tutkijoiden kanssa hyviä käytäntöjä.

Lähteet

Uusi versio digi.kansalliskirjasto.fi:n lataustyökalusta, julkaistu 29.9.2022 https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu

Kirjoittajat

Liisa Näpärä
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto, Mikkelin toimipiste
liisa.napara [at] helsinki.fi

Jukka Mikkonen
tutkija, Jyväskylän yliopisto
jukmikko [at] jyu.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.