Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen

Näpärä L (2021). Vertaisoppia Euroopasta tutkijapalveluiden kehittämiseen. Tietolinja, 2021(1). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061938984

Euroopan unionin aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta -hankkeen logot.

Digitaalinen avoin muisti (DAM) kehittää Kansalliskirjaston tutkijapalveluita. Mallia palveluiden kehittämiseen on haettu library labien benchmarkkauksella, eli digitaalisia aineistoja hyödyntävien eurooppalaisten palvelutoimijoiden haastatteluilla ja digitaalisten aineistojen käyttäjäyhteisöjä havainnoimalla. Benchmarkkauksella tarkoitetaan vertaisoppimista ja siinä hankitun tiedon soveltamista paikallisessa kontekstissa.

Library lab on linkki digitaalisten aineistojen ja niitä käyttävien välillä. Siinä yhdistyy digitaalisten ihmistieteiden tutkimusmenetelmät ja tutkimusosaaminen sekä kirjastohenkilöstön ammattitaito esimerkiksi datan ja metadatan tarjoajina.

Aineiston hankinta

Haastattelimme Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeessa eurooppalaisten kansalliskirjastojen tai muiden digitaalisten aineistojen ympärille syntyneiden palveluiden parissa toimivia henkilöitä. Haastateltavat edustivat seitsemän maan digitaalisia aineistoja, ja keskimäärin mukana oli noin kaksi haastateltavaa kustakin maasta. Haastateltavat työskentelivät haastattelujen tekoaikaan Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Espanjassa ja Tanskassa.

Kysyimme haastatteluissa esimerkiksi, miten erilaista digitaalisia aineistoja sivuavaa tutkimusyhteistyötä hallitaan projekteina ja mitä näistä projekteista voi oppia. Olimme myös kiinnostuneita, millä perusteilla erilaisia tutkimushankkeissa käytettäviä datasettejä on muodostettu ja miten niiden jatkokäyttö onnistuu yhteistyöhankkeiden jälkeen.

Haastatteluiden lisäksi vertaisoppia haettiin digitaaliseksi etnografiaksi tulkittavalla metodilla, jossa havainnoitiin aktiivisesti laajempaa digitaalisen ihmistieteiden ja tutkimuksen datapalvelujen verkostoa. Havainnointi kohdistui sosiaaliseen mediaan ja digitaalisien aineistoja palveluita tarjoavien organisaatioiden verkkosivuille. Havainnointi oli paikoin myös osallistuvaa esimerkiksi erilaisissa virtuaalitapahtumissa, jotka jollain tavoin liittyivät digitaalisten aineistojen tutkimukseen. Havainnoinnin ansioista saimme aineistoomme mukaan Iso-Britannian ja Hollannin, joiden kanssa ei saatu aikataulusyistä toteutettua haastattelua. Nämä kaksi maata ovat kuitenkin omissa lab-toiminnoissaan muihin verrattuina esimerkiksi resurssisyistä useimmiten monia muita labeja edellä.

Hankkeessa kevään ja kesän 2020 aikana tehdyistä haastatteluista on saatavilla laajempi raportti, joka on luettavissa Zenodossa. Raporttia tarjottiin myös luettavaksi ja kommentoitavaksi haastatteluihin osallistuneille.

Datan ja työkalujen tarjoaminen tutkijoille keskeistä

Verrokkiaineiston kerääminen auttoi ymmärtämään sitä, että kansainvälisesti kansalliskirjastot sekä laajemmin digitaalista aineistoa tarjoavat museot ja arkistot ovat samankaltaisten kysymysten äärellä. Esimerkiksi yhtenä keskeisenä lähteenä toiminut lab-yhteisön (Mahey ym. 2019) kirjoittama Open a Glam Lab kirja on suunnattu kirjastoja laajemmalle toimijajoukolle. Keskityimme erityisesti digitaalisten aineistojen tutkimuskäyttöön ja tutkimuksen tarpeisiin digitaalisten aineistojen ympärillä.

Yhtäältä jokainen tutkimusprosessi on omanlaisensa, mutta digitaalisten aineistojen mahdollisuudet ja haasteet eivät lopulta eronneet kovinkaan merkittävästi kansainvälisesti. Havainnoinnissa saatiin esimerkiksi tukea laajempaan keskusteluun siitä, miten datan tulisi olla saatavilla ja löydettävissä aiempaa helpommin ja laajemmin tutkimuksen eri vaiheissa ja muodoissa – ennen tutkimusta ja tutkimuksen jälkeen.

Labien yhtenä tehtävänä on koota yhteen data, työkalut ja esimerkit niiden toiminnasta. Nämä ovat usein hajaantuneita eri puolille aineistojen tarjoajien ja aineiston käyttäjien kesken. Haasteena ovat erityisesti sellaiset datasetit, jotka on luotu tekijänoikeudenalaisista aineistoista sekä erilaisten datan käsittelyyn tarvittavien työkalujen käyttö erilaisten tutkimushankkeiden jälkeen. Labit pyrkivät tuomaan näitä helpommin saataville tai löydettäviksi mahdollisuuksien mukaan. Tästä muutamia esimerkkejä ovat Luxemburg, Saksa ja Itävalta.

Haastatteluissamme korostui se, että pelkät internetsivut eivät kuitenkaan vielä riitä aitoon vuorovaikutukseen datan tarjoajien ja sen käyttäjien välillä. Sivut ovat tärkeä väylä aineistojen pariin ja aineistojen markkinointipaikka, mutta aineistojen monipuolinen käyttö vaatii aitoa vuorovaikutusta aineistoja tarjoavien organisaatioiden ja tutkijoiden välillä. Sen vuoksi monet tarjoavat ulospäin selkeän yhteydenottokanavan ja jonkinlaisia ohjeita siihen, millaisia dataan liittyviä tutkimusyhteistyöyhteydenottoja halutaan. Siihen vaikuttavat konkreettisesti esimerkiksi labeissa käytettävissä olevat resurssit ja organisaatiotason laajemmat linjaukset yhteistyön suuntaviivoista.

Yhteistyö tutkimuskentän kanssa

Kaikki haastattelemamme organisaatiot tekivät aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen kanssa, ja osa niistä oli organisaatiotasolla sijoittunut yliopistoon tai niiden välittömään yhteyteen. Moni haastateltavamme oli saanut tutkijakoulutuksen tai oli parhaillaan viimeistelemässä sitä. Heidän työnkuvaansa kuului useimmiten tutkimuksen tekeminen, ja osa myös opetti yliopistossa. Ymmärrys tutkimuksen kentästä nähtiinkin olennaisena labeissa, koska labin tärkeimpänä tehtävänä pidettiin toimintaa digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden välillä. Lisäksi korostettiin sekä digitaalisten aineistojen käytön että tutkimuksen edistämistä yhteistyön avulla.

Vaikka digitaalisia aineistoja tarjoavat kirjastot sijoittuvat organisaatiotasolla ja henkilökunnaltaan hyvin lähelle tutkijoita, erilaiset ymmärryksen tasot nähtiin kuitenkin yhtenä merkittävänä yhteistyön haasteena. Sekä kirjastojen sisällä että digitaalisten ihmistieteiden tutkijoiden keskuudessa käytetään omaa käsitteistöä, mikä vaatii kummallekin osapuolelle taitoa pystyä puhumaan omasta toiminnastaan yleistajuisesti. Esimerkiksi metadata, osakohteet, erätuonti tai aineistoon liittyvät tekijänoikeudet eivät välttämättä olleet itsestään selviä asioita tutkijoille ja aineiston asiantuntijat eivät välttämättä tunteneet tai ymmärtäneet algoritmien toimintaperiaatteita, digitaalisia tutkimusmenetelmiä ja niiden mahdollisuuksia aineistoille.

Jokainen labissa toimiva – tutkija tai aineiston asiantuntija – oli erikoistunut omiin vahvuuksiinsa, ja aineistossamme korostettiin monipuolista yhteistyötä ja monitieteistä osaamista. Niiden nähtiin olevan labin toiminnan vahvuus, koska aineistoilla kyettiin vastaamaan kiinnostaviin tutkimuskysymyksiin ja saamaan uutta tietoa erilaisten asioiden yhteyksistä, mikä ei olisi ilman digitaalisia aineistoja ja menetelmiä mahdollista.

Hanketta rahoittaa EAKR

DAM-hankkeessa kehitetään dataan liittyviä tutkijapalveluita. DAM-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jota toteutetaan yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Hanke käynnistyi syksyllä 2019 ja jatkuu syyskuun 2021 loppuun asti.

Kirjoittaja

Liisa Näpärä, suunnittelija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto, Mikkelin toimipiste
liisa.napara [at] helsinki.fi

Euroopan unionin aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta -hankkeen logot.

Lähteet

Mahey, M., Al-Abdulla, A., Ames, S., Bray, P., Candela, G., Chambers, S., Derven, C., Dobreva-McPherson, M., Gasser, K., Karner, S., Kokegei, K., Laursen, D., Potter, A., Straube, A., Wagner, S-C. and Wilms, L., with forewords by: Al-Emadi, T. A., Broady-Preston, J., Landry, P. and Papaioannou, G. (2019) Open a GLAMLab. Digital Cultural Heritage Innovation Labs, Book Sprint, Doha, Qatar, 23–27 September 2019.

Näpärä, L. & Liukkonen, E. (2020). Report on the benchmarking interviews in the Digital Open Memory project. Zenodo. http://doi.org/10.5281/zenodo.4285836


Lue aiemmat DAM-hanketta käsittelevät tekstit Tietolinjasta

Näpärä L (2020). Digitaalinen avoin muisti suunnittelee käyttäjälähtöisempiä palveluja. Tietolinja, 2020(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050324719

Näpärä, L (2020). Tutkijan mukana digitaalisten aineistojen ja tutkijapalveluiden kehittämisessä. Tietolinja, 2020(2). Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101276

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.