E-kirja vai ei – korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia e-kirjoista

Mikkonen P, Peltonen I (2016). E-kirja vai ei – korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia e-kirjoista. Tietolinja, 2016(3). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016100724909

Millaisia kokemuksia opiskelijoilla ja opettajilla on e-kirjojen käytöstä opinnoissa ja opetuksessa? Tätä selvitettiin Kansalliskirjaston toteuttamalla e-kirjakyselyllä keväällä 2016. Tavoitteena oli saada selville, miten e-kirjat nivoutuvat osaksi opintoja: millä laitteilla e-kirjoja on luettu, onko e-kirjoja käytetty osana opetusta, onko e-kirjojen käytöstä ollut hyötyä opinnoissa ja opetuksessa ja millaisia e-kirjojen käyttöön liittyviä ongelmia vastaajat ovat kohdanneet. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, millaisia e-kirjojen pitäisi olla, että ne toimisivat hyvin osana opintoja ja opetusta.

Kyselyn toteutuksessa olivat mukana yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen kirjastot, jotka tiedottivat kyselystä opettajille ja opiskelijoille. Kysely toteutettiin osana FinELib-konsortion e-kurssikirjahanketta. Hankkeen tavoitteena on laajentaa ja parantaa suomalaisten sähköisten kurssikirjojen tarjontaa ja käytettävyyttä korkeakouluissa.

Kyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 1889 opiskelijalta ja 459 opettajalta.  54 % 0piskelijakyselyn vastauksista tuli yliopistoista, 46 % ammattikorkeakouluista.  Eniten vastauksia yliopisto-opiskelijoilta saatiin Tampereen yliopistosta (215 kpl), Itä-Suomen yliopistosta (191 kpl) ja Helsingin yliopistosta (130 kpl). Ammattikorkeakoulussa opiskelevien vastauksia saatiin eniten Tampereen ammattikorkeakoulusta (362 kpl), Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta (79 kpl) ja Metropolia ammattikorkeakoulusta (60 kpl).

Opettajakyselyyn vastaajista 56 % (259 kpl) on yliopistoista ja 44 % (200 kpl) ammattikorkeakouluista. Yliopisto-opettajien vastauksissa painottuvat Turun yliopisto (49 kpl), Jyväskylän yliopisto (46 kpl) ja Oulun yliopisto (45 kpl). Ammattikorkeakouluopettajien vastauksia saatiin eniten Metropoliasta (30 kpl) ja Lapin ammattikorkeakoulusta (28 kpl).

Kirjastot keskeisiä e-oppikirjojen tarjoajia

Korkeakoulukirjastojen merkitys opintoihin ja opetukseen liittyvien e-kirjojen käytön kanavana on merkittävä. Monet korkeakoulukirjastot hankkivat kirjoja sähköisessä muodossa aina kun niitä on saatavissa.

Puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista on lainannut opintoihin liittyviä e-kirjoja kirjastosta. Kolmannes opiskelijoista ei ole vielä lainannut, mutta aikoo jatkossa lainata kirjastosta e-kirjoja. Vajaa puolet (44 %) kyselyyn vastanneista opettajista on lainannut kirjastosta opetukseen liittyviä e-kirjoja ja kolmannes muita e-kirjoja. Joka neljäs opettaja ei ole vielä lainannut, mutta aikoo jatkossa käyttää kirjaston e-kirjapalveluita opetusaineiston lainaukseen.

Yli puolet (57,8 %) opettajista kokee saavansa kirjastolta helposti tietoa e-kirjoista. Yli puolet opiskelijoista (60,9 %) on saanut eniten tietoa e-kirjoista oppilaitoksensa verkkosivuilta, mukaan luettuna kirjaston verkkosivut. Tietoa e-kirjoista tarvitaan kuitenkin lisää, sillä vain puolet opiskelijoista sanoo löytävänsä e-kirjat helposti oppilaitoksensa kirjaston verkkopalvelusta.

Vain 6 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista on ostanut opinnoissa tarvittavia e-kirjoja. Yli puolet (60 %) opiskelijoista ei aio jatkossakaan ostaa opintoihin liittyviä e-kirjoja.

E-kirja edistää opintoja ja opiskelua

Kyselyyn vastanneilla korkeakouluopettajilla ja -opiskelijoilla on jo melko paljon kokemusta e-kirjoista. Suurin osa kyselyyn vastanneista opettajista (78 %) ja opiskelijoista (77 %) on lukenut opetukseen liittyviä e-kirjoja. Yli puolet (65 %) opettajista on käyttänyt opetuksessaan e-kirjoja ja viidennes vastaajista käyttää e-kirjoja usein osana opetusta. Kolmannes opettajista ei ole vielä ottanut e-kirjoja mukaan opetukseen, mutta näistäkin suurin osa aikoo jatkossa käyttää e-kirjoja opetuksessaan.

Lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opiskelijoista katsoo e-kirjojen edistävän opintoja.  Myös opettajien mielestä e-kirjat helpottavat ja nopeuttavat opintoja.

E-kirjoilla on vastaajien mukaan useita hyötyjä verrattuna painettuun kirjaan. Opetuksessa ja opinnoissa tarvittavien kirjojen saatavuus on monien vastaajien mielestä parantanut e-kirjojen myötä. E-kirjoilla voi olla useita lukijoita yhtä aikaa, ne helpottavat etäopiskelua ja verkko-opetusta ja ne saa luettavakseen painettua kirjaa nopeammin.

Saatavuus ja käytettävyys ongelmana

Opettajien ja opiskelijoiden mielestä e-kirjojen ongelmat liittyvät useimmiten saatavuuteen, tekniikkaan ja käytettävyyteen. Kaikkia nimekkeitä ei ole saatavissa e-kirjoina, niihin ei ole riittävästi yhtäaikaisia käyttöoikeuksia, e-kirjojen käyttöoikeudet ovat liian rajallisia ja niiden käyttöönottoon tarvittavien lukuohjelmien lataaminen on hankalaa tai se ei onnistu erilaisten teknisten ongelmien vuoksi lainkaan.

Osa opiskelijoista pelkää, että online-yhteys voi katketa eikä tenttikirjana olevaa e-kirjaa enää pääse lukemaan. Selaimen kautta lukeminen on hidasta tai se voi jumittaa koko koneen. Valtaosa kyselyyn vastanneista onkin sitä mieltä, että e-kirja olisi voitava ladata omalle laitteelle.

E-kirjojen käytettävyys koetaan myös usein huonoksi. Muistiinpanojen ja merkintöjen tekeminen ei onnistu, kirjojen selailu ja navigointi kohdasta toiseen on kömpelöä ja sisällysluettelossa, sivunumeroinnissa ja kuvien laadussa on puutteita.

Mahdollisuus tehdä muistiinpanoja ja merkintöjä e-kirjaan on tärkeää monille opiskelijoille. Hiukan yli puolet opiskelijoista pitää merkintöjen ja muistiinpanojen tekemistä tärkeänä, ja kolmannekselle vastaajista se on erittäin tärkeää.

E-kirjoja luetaan vastausten perusteella pääasiassa tietokoneelta (78,6 % opiskelijoista ja 86,3 % opettajista) tai tabletilta (40,8 % opiskelijoista ja 52,2 % opettajista).

Moni vastaajista lukee edelleen mieluummin painettua kuin e-kirjaa. E-kirjan lukemiseen liittyy ergonomisia ongelmia, jotka heikentävä sen lukukokemusta verrattuna painettuun kirjaan. Lukeminen näytöltä rasittaa silmiä eikä ruudulta lukemiseen jakseta keskittyä yhtä hyvin kuin painettuun tekstiin. Vain reilu kolmannes (36 %) vastaajista käyttää e-kirjaa mieluummin kuin painettua, ja vajaa puolet (43 %) opiskelijoista valitsee jatkossakin painetun kirjan mieluummin kuin e-kirjan.

Lisää tarjontaa ja helpommin käyttöön

Opiskelijoita ja opettajia pyydettiin kertomaan, millaisia e-kirjojen pitäisi olla, että ne toimisivat hyvin osana opintoja. E-kirjojen helppo saatavuus ja käytettävyys nousivat tärkeiksi tekijöiksi vastauksissa.

E-kirjavalikoiman toivotaan laajenevan kattamaan kaikki oppialat ja uudet kirjat pitäisi saada e-kirjoina. Toiveena on kuitenkin, ettei e-kirjojen tarjonnan laajeneminen tarkoita painettujen kirjojen katoamista.

E-kirjojen pitäisi olla kaikille tarvitsijoille käytettävissä samaan aikaan, ja niiden tulisi olla helposti ja nopeasti saatavilla ilman useita erillisiä kirjautumisia ja ohjelmia.

E-kirjojen on ensisijaisesti oltava sisällöltään opetukseen ja opiskeluun sopivia, mutta sekä opettajilla että opiskelijoilla on paljon myös niiden ominaisuuksiin liittyviä toiveita. E-kirjojen pitäisi auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa, niissä tulisi olla hyvät selailuominaisuudet ja selkeät sisällysluettelot. Tärkeää on myös mahdollisuus tehdä muistiinpanoja ja merkintöjä e-kirjoihin sekä mahdollisuus ladata ne omalle koneelle.

Kysely osoittaa, että e-kirjat ovat jo osa opiskelijoiden ja opettajien arkea. Parhaimmillaan ne myös edistävät opintoja ja opetusta.  Parantamisen varaa kuitenkin on niin e-kirjojen tarjonnan kuin teknisten ominaisuuksien ja käytettävyydenkin suhteen.

Yksityiskohtaisempi raportti kyselyn tuloksista on julkaistu Kansalliskirjaston Raportteja ja selvityksiä -sarjassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2506-4

Lisätietoja e-kurssikirjahankkeesta FinELibin verkkosivuilla:
https://www.kiwi.fi/display/finelib/Kotimaisia+e-kurssikirjoja+korkeakouluille

Lisätietoja FinELib-konsortiosta:
https://www.kiwi.fi/display/finelib/

Kirjoittajien yhteystiedot

Paula Mikkonen, tietoasiantuntija,
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
Sähköposti: paula.mikkonen[at]helsinki.fi

Iina Peltonen, tietoasiantuntija,
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
Sähköposti: iina.peltonen[at]helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.