Tieteellisten kirjastojen tulevaisuus – datanhallintaa ja avointa julkaisemista

Räisänen, S (2016). Tieteellisten kirjastojen tulevaisuus – datanhallintaa ja avointa julkaisemista. Tietolinja, 2016(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105316
 

Avoin tiede

Avoin tiede on kansainvälinen trendi, joka pyrkii edistämään avoimien toimintamallien käyttöönottoa tieteessä. Avoimen tieteen toimintatapojen mukaisesti toimiessaan tutkijat saattavat tutkimusdatan ja tulokset vapaasti kaikkien saataville ja avaavat tutkimusprosessin julkisesti kommentoitavaksi.

Euroopan tasolla komissio on linjannut tieteen avoimuutta Horisontti 2020 -ohjelmassa, jonka mukaisesti kaikki sen rahoituksella tuotetut tutkimusjulkaisut on saatettava avoimiksi. Tämän jälkeen tieteen avoimuuden vaatimukset ovat jalkautuneet myös Suomeen. Suomen Akatemia edellytti sen rahoituksella toteutuneiden tutkimushankkeiden tutkimustulosten avointa julkaisemista ja kehotti tutkimusaineistojen avaamiseen syyskuun 2015 hakukuulutuksessa. Vuoden 2015 syksyllä Tekes suositti rahoittamiensa hankkeiden tulosten avointa julkaisemista.

Avoimuudella lisää kilpailukykyä suomalaiselle tutkimukselle

Avoimen tieteen toimintamalleilla parannetaan tieteen laatua, luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimusprosessin avaaminen lisää luottamusta tieteeseen, koska jokaisen on mahdollista tarkastella miten tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin on päädytty. Avoimia julkaisuja luetaan enemmän ja myös päätöksentekijät ja elinkeinoelämä saavat ne helpommin käyttöönsä, mikä lisää tutkimuksen vaikuttavuutta. Myös tutkimusresurssien käyttö tehostuu, koska hyödyntäessään valmiita tutkimusaineistoja tutkijan ei tarvitse tehdä kaikkea itse.

Tieteen avoimuudella tavoitellaan suomalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn paranemista. Tavoitteena on, että Suomi kuuluu avoimen tieteen ja tutkimuksen johtavien maiden joukkoon vuoteen 2017 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke pyrkii mahdollistamaan tämän kehityksen rakentamalla tutkimusympäristöjä, tutkimusinfrastruktuureja ja avoimen tieteen palveluita. ATT-hankkeessa kehitettyjä kansallisia tutkimusdatanhallinnan palveluita ovat mm. IDA-tutkimusdatan säilytyspalvelu, AVAA-julkaisualusta, ETSIN-hakupalvelu ja tutkimustuotosten pitkäaikaissäilytys PAS. Julkaisemiseen tarkoitettuja kansallisia palveluita ovat mm. Kansalliskirjaston ylläpitämät Doria-palvelu ja Theseus-julkaisuarkisto. Korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on myös omia avoimia julkaisuarkistoja. Avoimen tieteen toimintatapojen käytön lisääntyminen edellyttää teknisten palveluiden lisäksi kuitenkin sitä, että tutkijat omaksuvat ne ja että heille on tarjolla neuvontapalveluita.

Uusia tehtäviä tieteellisille kirjastoille

Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset suunnittelevat parhaillaan avoimuuteen tähtääviä politiikkoja ja periaatteita sekä konkreettisia avoimuutta tukevia toimenpiteitä, kuten palvelut ja avoimuuden seurantamittarit. Tieteellisillä kirjastoilla on tässä vaiheessa oivallinen tilaisuus ottaa vastattavakseen avoimen julkaisemiseen ja tutkimusdatan hallintaan tähtäävät palvelut. Näillä tehtävillä voidaan korvata vanhoja, kuten lainauspalvelut, joiden merkitys tulee vähenemään avoimeen julkaisemiseen siirryttäessä.

Kirjastoissa on perinteisesti ollut julkaisemiseen liittyvää osaamista ja joissakin organisaatioissa, kuten Jyväskylän yliopistossa, kirjasto on ottanut vastattavakseen koko julkaisuprosessin hallinnan. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty avoimen julkaisemisen saralla erityisesti rinnakkaistallentamisen palveluita. Myös Oulun ja Tampereen yliopistojen kirjastoissa on jo pitkään panostettu julkaisutoiminnan kehittämiseen.

Datanhallinnan palveluista on vähemmän kokemusta, koska tutkimusdata on ollut tutkimusryhmien vastuulla ja sen avaamista ja keskitettyä säilytystä on tähän mennessä toteutettu vähäisessä määrin ja vain joillakin tieteenaloilla. Suomessa on kuitenkin muutamia tieteenalakohtaisia organisaatioita, kuten Tietoarkisto ja Kielipankki, joissa on vahvaa datanhallinnan osaamista ja tutkijoille suunnattuja neuvontapalveluita. Lähitulevaisuudessa datanhallinnan osaamista tarvitaan kuitenkin kaikissa tutkimusorganisaatioissa. Kansallisella tasolla kehitetään parhaillaan mm. tutkimusdatan kuvailua ja pitkäaikaissäilytystä sekä työkalua datanhallintasuunnitelman laadintaan.

Tieteellisen julkaisemisen painopisteenä avoimuus

Julkaisu on avoin, kun kaikkien on mahdollista saada se ilmaiseksi käyttöönsä internetistä. Tieteellinen artikkeli voidaan saattaa avoimeksi julkaisemalla se joko open access (OA) -lehdessä tai hybridilehdessä (tilausmaksullinen lehti, johon on mahdollista ostaa yksittäisiä artikkeleita avoimeksi maksamalla artikkelikohtainen julkaisumaksu) tai vaihtoehtoisesti rinnakkaistallentamalla sen rinnakkaiskopio avoimeen julkaisuarkistoon.

Avoimen julkaisemisen edistämiseksi tarvitaan neuvontapalveluita, jotka auttavat tutkijoita sen mukanaan tuomissa uusissa haasteissa. Tutkija tarvitsee neuvontaa esimerkiksi sopivan julkaisufoorumin valintaan. Osa OA-lehdistä voi olla huonolaatuisia ns. saalistavia lehtiä, joissa artikkeleita ei vertaisarvioida niiden tieteellisen pätevyyden varmistamiseksi. Myös OA-lehtien kirjoittajamaksuihin liittyvä neuvonta on tarpeellista. Kirjoittajamaksujen suuruudessa ja maksutavoissa on lehtien välillä suuria eroja. Rinnakkaistallentamisessa tutkijalle voi aiheuttaa ongelmia kustantajan kanssa tehdyn julkaisusopimuksen tulkinta.

Organisaatiokohtaisella rinnakkaistallentamisen ohjeistuksella on mahdollista lisätä avoimesti saatavilla olevien julkaisujen määrää huomattavasti. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa kirjasto hoitaa julkaisujen rinnakkaistallentamisen, mikä on moninkertaistanut rinnakkaistallennettujen julkaisujen määrän lyhyessä ajassa.

Tulevaisuudessa myös tutkimusjulkaisujen arviointi ja tutkimuksen vaikuttavuuden mittaaminen voi kuulua kirjastojen perustehtäviin.

Datanhallinnan asiantuntijoita kirjastoihin

Tutkimusdatan avaamisella ja tutkimusprosessin julkisella kommentoinnilla tarkoitetaan sitä, että ne saatetaan julkisesti joko data-arkiston tai sosiaalisen median palveluilla toisten tarkasteltaviksi ja hyödynnettäviksi.

Tutkimusdatan säilyttämiseen ja avaamiseen tarkoitettujen palveluiden lisäksi tutkijat tarvitsevat neuvontaa aineistonhallinnan kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sopimuksiin datan omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja tekijänoikeuksista, tietosuojakysymyksiin, datan kuvailussa käytettäviin standardeihin, jakamisen ja säilytyksen teknisiin edellytyksiin ja kustannuksiin. Datanhallinnan palveluiden järjestäminen edellyttää tieteellisiltä kirjastoilta aihepiirin asiantuntijuuden kehittämistä.

Avoimen tieteen osaamista voi vahvistaa osaajakoulutuksessa

ATT-hanke järjestää avoimen tieteen osaajakoulutusta, joka on tarkoitettu kaikille avoimesta tieteestä kiinnostuneille henkilöille, kuten kirjastojen henkilöstölle. Osaajakoulutus muodostuu viidestä erillisestä koulutustilaisuudesta, joissa perehdytään avoimen tieteen toimintatapoihin tutkimusprosessin eri vaiheissa. Osaajakoulutuksen viisi koulutuskokonaisuutta toteutetaan syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana kaksi erillistä kertaa. Tammikuussa käynnistyi osaajakoulutuksen toinen toteutus, jonka koulutustilaisuudet järjestetään enimmäkseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella kuten Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Eri paikkakunnilla järjestettävissä tilaisuuksissa on hyvä mahdollisuus tarkastella avoimen tieteen kehittämistarpeita ja palveluita alueellisesta näkökulmasta ja verkostoitua avoimen tieteen asiantuntijoiden kanssa. Osaajakoulutus on osallistujalle maksutonta ja osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä työpajoja lukuun ottamatta.

Lisätietoa ATT-hankkeesta ja osaajakoulutuksesta

Kirjoittajan yhteystiedot

Sari Räisänen, koulutuskoordinaattori
Kansalliskirjasto / kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: sari.raisanen [at] helsinki.fi

Theme by Anders Norén