ORCID-tunnisteen käyttöönotto yleistyy

Puuska, H-M (2016). ORCID-tunnisteen käyttöönotto yleistyy. Tietolinja, 2016(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105318
 

Maailmalla syntyy jatkuvasti uusia tiedeyhteisölle suunnattuja palveluja, joissa tutkijat voivat ylläpitää tutkijaprofiiliaan ja tietoja esimerkiksi tutkimusprojekteistaan ja julkaisuistaan. Näiden avulla tutkijoille tarjotaan parempia mahdollisuuksia sekä oman tutkimuksen näkyvyyden parantamiseen että oman alan tutkimustiedon löytämiseen sekä verkostoitumiseen tutkijakollegoiden kanssa ympäri maailman. Suosittuja näkyvyyspalveluita ovat esimerkiksi Google Scholar, ResearchGate, Academia.edu, Impactstory ja Mendeley.

orcid-logo

Vuonna 2012 käyttöön otetun kansainvälisen ORCID-palvelun (Open Researcher and Contributor ID) tavoitteena on niin ikään parantaa tutkijan näkyvyyttä, ja tutkija voi ylläpitää palvelussa omaa profiiliaan, johon voi lisätä tietoja muun muassa julkaisuista, rahoituksesta ja tutkinnoista. ORCID eroaa kuitenkin muista näkyvyyspalveluista siten, että se tarjoaa tutkijan käyttöön yksilöivän tunnisteen, jonka tarkoituksena on ratkaista esimerkiksi nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia.

ORCID on avoin, voittoa tavoittelematon, tieteenalariippumaton ja ylikansallinen yhdistys, joka ylläpitää rekisteriä tutkijoiden identifioimiseksi ja heidän tieteellisen tuotantonsa yhdistämiseksi heihin. Alun perin ORCID on syntynyt suurten tieteellisten kustantajien aloitteesta, mutta mukana on myös järjestelmätoimittajia sekä tutkimushallinnon organisaatioita.

ORCID helpottaa tutkijan työtä

ORCID-tunnistejärjestelmä vähentää tutkijan työtä integroitumalla erilaisiin tutkijoiden käyttämiin palveluihin ja näin helpottaa tutkijan tietojen automaattista siirtoa erilaisten järjestelmien välillä, jolloin niitä ei tarvitsisi syöttää käsin useaan paikkaan.

Merkittävistä tutkimusrahoittajista esimerkiksi Wellcome Trust Iso-Britanniassa sekä Vetenskapsrådet Ruotsissa edellyttävät tutkijoiden ORCID-tunnisteiden liittämistä rahoitushakemukseen pakollisena. Tarkoituksena on helpottaa muun muassa CV-tietojen siirtämistä rahoitushakemuksiin.

Useat kansainväliset tieteelliset kustantajat (esim. IEEE, Nature, PLOS, PNAS, Royal Society, Science, Springer, Wiley) ovat ottaneet ORCIDin käyttöön omissa prosesseissaan. Muutamien isojen kustantajien ja ORCIDin yhdessä allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä kannustetaan myös muita kustantajia ORCID-tunnisteiden hyödyntämiseen. Kirjeessä suositellaan, että kirjoittajat liittävät ORCID-tunnisteensa julkaisuun jo lähettäessään käsikirjoituksen lehteen, jolloin tunniste seuraa julkaisun tietojen mukana. Tutkijan julkaisut on tämän jälkeen helppo jäljittää ja siirtää automaattisesti muihin palveluihin.

ORCID-tunniste siirtyy julkaisun tekijätietojen mukana kustantajien palveluista esimerkiksi tieteellisiä julkaisuja luetteloiviin viitetietokantoihin (Web of Science, Scopus, CrossRef jne.). Noin 5 000 lehden viitetietoja luetteloiva CrossRef-palvelu tarjoaa tutkijalle lisäksi mahdollisuutta oman ORCID-profiilin automaattiseen päivittymiseen sitä mukaa, kun tutkijalta ilmestyy uusia julkaisuja. Lisäksi uutena kustantajille tarjottavana palveluna ORCID on ottanut käyttöön myös peer review -toiminnallisuuden, joka mahdollistaa, että tieto tieteellisen lehden arvioitsijana toimimisesta voidaan tutkijan luvalla siirtää automaattisesti tämän ORCID-profiiliin. Yleistyessään tämä käytäntö tulee olemaan tutkijan meritoitumisen kannalta merkittävä parannus aikaisempaan tilanteeseen, jossa arvioijana toimimista ei ole kustantajien puolesta juurikaan tuotu näkyväksi.

ORCID on otettu käyttöön myös muutamien suomalaistenkin yliopistojen käytössä olevista Pure- ja Converis-tutkimustietojärjestelmissä. Tämä mahdollistaa sen, että ORCID-tunnisteen avulla jatkossa on mahdollista siirtää tutkijan julkaisutiedot automaattisesti oman organisaation järjestelmään esimerkiksi edellä mainituista viitetietokannoista. Mikäli organisaatiolla ei ole käytössään tutkimustietojärjestelmää, se voi hyödyntää esimerkiksi CSC:llä parhaillaan toteutettavaa yhdistämispalvelua, jossa tutkija voi halutessaan yhdistää oman ORCID-tunnisteensa useimpien korkeakoulujen käytössä olevassa Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmässä olevaan tunnisteeseensa. Organisaatio saa tätä kautta tietoonsa omien tutkijoidensa ORCID-tunnisteet ja voi hyödyntää niitä sisäisissä tietojärjestelmissään. ORCID-tunniste voidaan tällöin siirtää myös muihin Haka-tunnistautumista käyttäviin palveluihin, esimerkiksi rahoittajien palveluihin.

ORCID-tunnisteen käyttöönoton edistäminen kansallisella tasolla

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tutkijan identifiointia tarjoamalla kiinnostuneille organisaatioille ORCID-tunnisteen käyttöönoton tukea keskitetysti CSC – Tietotekniikan keskus Oy:n kautta. Vuonna 2015 valmistuneessa selvityksessä todettiin ORCIDin tuovan hyötyjä myös kansallisella tasolla, kun julkaisu- ja muita tietoja siirretään esimerkiksi kansainvälisistä tietokannoista tutkijoiden kotiyliopistojen järjestelmiin ja niistä tutkimusrahoittajille tai muihin tutkijoiden käyttämiin palveluihin. Tämä helpottaa tutkijan työtä, kun samoja julkaisuja ja muita tietoja ei tarvitse syöttää yhä uudelleen eri järjestelmiin.

Useat maat ovat ottaneet ORCIDin käyttöön kansallisen tason tutkijatunnisteena. Portugalissa ja Italiassa tunniste otettiin laajamittaisesti käyttöön kansallisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä. Arviointiin saivat osallistua vain ne tutkijat, jotka ovat luoneet itselleen ORCID-tunnisteen. Tanskassa tavoitteeksi on asetettu, että 80 prosenttia tutkijoista on ottanut ORCID-tunnisteen käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä.

Tunnisteen luominen on tutkijalle ilmaista. ORCID tarjoaa lisäksi maksullista jäsenyyttä sekä yksittäisille organisaatioille että usean organisaation muodostamille konsortioille. ORCID-organisaatiojäsenyydestä hyötyvät etenkin sellaiset organisaatiot, jotka haluavat kytkeä tunnisteen omiin tietojärjestelmiinsä ja kehittää tutkijoille suunnattuja sähköisiä palveluita. Ilman jäsenyyttäkin organisaatiot voivat esimerkiksi käyttää ORCID-palvelun julkisia tietoja sekä edistää tunnisteen käyttöönottoa omien tutkijoidensa keskuudessa.

Tanska ja Italia ovat hankkineet kansallisen konsortiojäsenyyden, joissa ovat mukana lähes kaikki kyseisten maiden tutkimusorganisaatiot. Vastaavaa kansallista jäsenyyttä ollaan hankkimassa myös Iso-Britanniassa ja Australiassa. Myös Suomessa CSC kartoittaa parhaillaan ORCID-jäsenyydestä kiinnostuneita organisaatioita suomalaisen kansallisen jäsenkonsortion perustamiseksi.

Muut tutkijatunnisteet ja ORCID

ORCIDin lisäksi käytössä on myös muita kansainvälisiä tunnistejärjestelmiä. Merkittävimpiä näistä ovat kansainvälinen standarditunniste ISNI sekä kaupallisten kustantajien Thomson Reutersin ja Elsevierin omat tunnisteet ResearcherID ja Scopus Author ID. Näiden käyttötarkoitukset ovat kuitenkin erityyppiset, eivätkä ne varsinaisesti tarjoa edellä kuvattuja mahdollisuuksia tietojensiirron automatisoimiseen tai tutkijan omien tietojen hallintaan eri palveluiden välillä.

ISNI-tunnisteita luodaan ja ylläpidetään keskitetysti, eikä tutkija välttämättä ole tietoinen omasta tunnisteestaan. ISNIä ei ole suunniteltu erityisesti tutkijoiden identifiointiin, mutta se soveltuu etenkin kirjastojen bibliografisiin käyttötarkoituksiin, ja sitä voidaan hyödyntää esim. auktoriteettitietojen tallennuksessa ja jakelussa, yhteisluetteloiden ylläpidossa sekä linkitetyn datan luonnissa.

ResearcherID ja Scopus Author ID puolestaan ovat kytköksissä yksittäisiin viitetietokantoihin (Web of Science ja Scopus). Tunnisteiden käyttöä rajoittaa se, että niihin voi kytkeä vain kyseisten tietokantojen sisältämiä julkaisuja, kun taas ORCID-tunnisteen tutkija voi itse mihin tahansa julkaisuun. Sekä Thomson Reuters että Elsevier kuuluvat kuitenkin myös ORCID-järjestelmän kehittäjäorganisaatioihin ja tutkija voi kytkeä omaan ORCID-tunnisteeseensa sekä ResearcherID- että Scopus Author ID -tunnisteensa.

Liittyykö ORCIDin käyttöönottoon riskejä?

Tähän mennessä ORCID-tunnisteen on luonut maailmassa lähes 2 miljoonaa tutkijaa ja käyttö laajenee koko ajan. ORCIDin käyttöön liittyy kuitenkin tutkijoiden keskuudessa myös epäilyksiä. Toistaiseksi hyödyt voivat yksittäiselle tutkijalle olla vielä vähäisiä, eivätkä ne ole laajasti tutkijoiden tiedossa. Merkittäviä hyötyjä onkin luvassa vasta sitten, kun lisää tunnisteeseen liittyviä palveluita ja prosesseja otetaan käyttöön. Toisaalta useat palveluntarjoajat kuitenkin odottavat käyttäjämäärien kasvamista ennen tunnisteen ja sen tarjoamien toiminnallisuuksien käyttöönottoa.

ORCID-rekisteriä ylläpitävä yhdistys on rekisteröity Delawaren osavaltioon, Yhdysvaltoihin. Henkilötietolain mukaan esimerkiksi työnantaja ei voi näin ollen luovuttaa työntekijöidensä tietoja ORCIDille EU:n ulkopuolelle ilman työntekijän lupaa. Siksi Suomessa, kuten useissa muissakin Euroopan maissa, suositellaan, että kotiorganisaatiot eivät luo ORCID-tunnisteita tutkijoiden puolesta ja että tunnisteen käyttöönotto on tutkijalle vapaaehtoista.

Tutkijoilla voi olla erilaisia syitä sille, etteivät he halua ottaa tunnistetta käyttöön. Tutkija ei välttämättä halua luovuttaa omia tietojaan ORCID-palveluun, joskin ORCID ei kerää tutkijoilta arkaluonteisia tietoja. Minimissään tutkijan tulee tunnistetta luodessaan ilmoittaa ORCIDille nimensä ja sähköpostiosoitteensa. Nämä tiedot ovat yleensä joka tapauksessa julkisesti saatavilla tutkijan tieteellisissä julkaisuissa.

ORCID-tunnisteen voi luoda kuka tahansa, ja yksittäisen tutkijan on mahdollista luoda itselleen useita tunnisteita.Tämä voi joskus olla tutkijalle tarkoituksenmukaistakin. ORCID kuitenkin pyrkii estämään usean tunnisteen syntymistä siten, että yhdelle sähköpostiosoitteelle voi luoda vain yhden tunnisteen. ORCID-tunnisteen tahatonta tai tahallista väärinkäyttöä puolestaan voidaan ehkäistä sillä, että ORCID-tunnisteen käyttö esimerkiksi kustantajien ja rahoittajien palveluissa edellyttää tunnistautumista omilla ORCID-tunnuksilla sen sijaan, että tunniste kirjataan käsin.

Laajetessaan ORCID tuottaa hyötyjä

Vaikka ORCIDin käyttöönotto on sekä kansainvälisesti että kansallisella tasolla vasta alkuvaiheessa, sen laajenemisella voidaan nähdä merkittäviä hyötyjä. Useille tutkijoille tuttu ongelma on omien julkaisujen sekoittuminen muiden samannimisten tutkijoiden tuotoksiin tai se, että vaikkapa vanhalla sukunimellä julkaistut tuotokset eivät yhdisty oikeaan henkilöön. Vielä useampi tutkija lienee turhautunut samojen tietojen syöttämiseen käsin niin kustantajien, rahoittajien kuin oman organisaation järjestelmiin. Laajetessaan ORCID ratkaisee sekä tutkijoiden omien tuotosten näkyvyyteen että tietojen siirtämisen sujuvuuteen liittyviä ongelmia.

Kirjoittajan yhteystiedot

Hanna-Mari Puuska, projektipäällikkö
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
hanna-mari.puuska[at]csc.fi
http://orcid.org/0000-0001-5532-9274

Theme by Anders Norén