Vesasta Fintoon

Lappalainen M, Palonen T, Anttila M, Ylikotila H, Suominen O & Frosterus M (2016). Vesasta Fintoon. Tietolinja, 2016(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105319
 

Johdanto

finto-logoVESA-verkkosanaston luovuttaessa suomalaisten sanastoselainten arvostetun viestikapulan sukulaispoika Fintolle, on hyvä kerrata mistä asiassa onkaan käytännössä kyse. Miten nykytilanteeseen on päädytty ja mikä Finton myötä oikeastaan muuttuu?

VESA edusti sanastoselainten ensimmäistä aaltoa, jossa keskeisenä pyrkimyksenä oli saada aiemmin painettuna julkaistu sanasto verkkoon selailtavaksi. Verkkomaailman hakutoiminnoilla pystyttiin toki nopeuttamaan termien löydettävyyttä, mutta perusolemukseltaan VESA pysyi yksinkertaisena asiasanojen selailu- ja hakukäyttöliittymänä. Turha koristelu olisi ollut VESAn filosofian mukaan juuri sitä itseään – turhaa. Avoimet rajapinnat, autocomplete-toiminnallisuudet ja linkitetty avoin data siinsivät vielä jossain kaukana tulevaisuudessa.

“What you see is what you get” -tyylinen lähestymistapa oli myös yksi VESAn vahvuuksista: kun toiminnallisuudet olivat hyvin rajattuja, pystyttiin ne optimoimaan hyvin sujuviksi. VESA pystyikin viimeisiin päiviinsä asti laittamaan nopeudessa hanttiin vuosia nuoremmalle Fintolle.

VESAn pitkät hautajaiset

VESA oli käyttäjiensä suosikki, mutta sen tekniset ylläpitäjät eivät siihen ikinä kiintyneet, kiitos erikoisen ja huonosti dokumentoidun koodin. FinnONTO-hankkeessa (2003-2012) kehitetystä ONKI-ontologiakirjastosta suunniteltiinkin VESAn seuraajaa useamman vuoden ajan. ONKIn koodi oli modernia ja nojasi avoimeen lähdekoodiin, ja sillä oli takanaan monipäinen tekijäjoukko.

Aalto-yliopiston SeCo-tutkimusryhmän yhdessä Kansalliskirjastolaisten kanssa kehittämä ONKI-palvelu oli tullut vuonna 2011 siihen vaiheeseen, että kirjastomaailman eetteriin annettiin seuraava VESAn tuhoa enteilevä julistus:

VESAn käyttö loppuu 15.9.

VESAn käyttöliittymä lopettaa toimintansa palvelinympäristön vanhenemisen takia ja Kansalliskirjaston asiasanastojen (YSA, Allärs, MUSA, Cilla) käyttö siirtyy ONKI-palvelimelle 15.9. alkaen. Käyttöliittymän osoite on http://onki.fi/fi/browser/.

ONKI-palvelimella on käytettävissä myös asiasanastojen ontologiaversiot (YSO, Allso, MUSO), mutta koska ne eivät ole ajantasaisia (esim.YSOsta puuttuvat maantieteelliset nimet ja useita satoja YSAn uusimmista sanoista), kannattaa indeksoidessa käyttää asiasanastoja.

VESA ei kuitenkaan näin helpolla luovuttanut. Kuukausi ylläolevan julistuksen jälkeen komento vedettiin takaisin:

Tiedote 13.9.2011

VESA-käyttöliitymän toimintaa jatketaan

Kansalliskirjaston ylläpitämiä ja kehittämiä asiasanastoja voi jatkossakin käyttää VESA-käyttöliittymän kautta osoitteessa

http://vesa.lib.helsinki.fi/

Tiedotimme elokuussa, että palvelinympäristön vanhenemisen vuoksi ONKI korvaa verkkosanasto VESAn 15.9.2011. Suunnitelma VESAn käyttöliittymän korvaamisesta ONKI-palvelimella sijaitsevalla käyttöliittymällä on tuottanut runsaasti palautetta käyttäjiltä, ja tästä johtuen Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa on tutkittu mahdollisuutta jatkaa VESA-käyttöliittymän ylläpitoa.

Palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella VESA-käyttöliittymän toimintaa Kansalliskirjaston asiasanastojen käyttöliittymänä jatketaan siihen asti, kunnes ONKI-palvelun ylläpito on turvattu ja siellä sijaitsevien asiasanastojen voidaan katsoa olevan tuotannossa. VESA-käyttöliittymä siirretään uuteen palvelinympäristöön mahdollisimman pian, mikä ei aiheuta palveluun katkoa.

FinnONTO-hankkeessa kehitetty ONKI-palvelu ei siis monenmoisista moderneista ominaisuuksistaan huolimatta onnistunut voittamaan käyttäjiä puolelleen ja VESAlle annettiin määräämätön määrä elinaikaa lisää.

Vuosien vieriessä harvoin jos koskaan päivittyvän VESAn vanhuus alkoi kuitenkin näkyä. Uudenlaisia sanastoselaimia julkaistiin, järjestelmät muuttuivat ja avoin data ja ontologiat alkoivat vihdoin lyödä läpi myös perinteiden nimiin usein vannovassa kirjastomaailmassa. Kongressin kirjasto oli julkaissut Subject Headings -sanastonsa uudessa avoimen linkitetyn datan palvelussaan jo 2009 ja vastaavia hankkeita oli tekeillä muiden muassa Saksan ja Ranskan kansalliskirjastoissa.

Ontologiatyön siirtyessä vuoden 2013 alussa tutkimushankkeelta Kansalliskirjastoon, asetettiin yhdeksi keskeiseksi päämääräksi uudenlaisen, modernin mutta käyttäjäystävällisen sanasto- ja ontologia-alustan kehittäminen. FinnONTO-hankkeen tuloksia hyödynnettiin osittain, mutta lähtökohdiksi otettiin VESAn käyttäjien arvostamat helppokäyttöisyyden, nopeuden ja palvelun vakauden vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut että Finto-nimen ottanut uusi palvelu olisi ollut vain päivitetty versio VESAsta. Uusi ympäristö asetti uudenlaisia vaatimuksia järjestelmille, ja Finton tuli pyrkiä vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin erityisesti avoimuuden ja käyttäjätahojen moninaisuuden osalta.

finto-ysa-pieni

Finto avoimen sanastotyön airuena

Finto tarjoaa sanastonsa avoimesti käyttöön vaatimatta kirjautumista tai muunkaanlaista autentikointia. Sanastot on mahdollista ladata itselleen ja niitä voi vapaasti hyödyntää kulloisenkin sanaston lisenssiehtojen mukaan. Avoimet rajapinnat mahdollistavat sanastojen integroinnin helposti erilaisiin järjestelmiin. Sanastodata on tarjolla SKOS-tietomallin mukaisena linkitettynä datana, jolloin sitä voidaan hyödyntää myös kirjastomaailman ulkopuolella toisin kuin MARC-tietueita, joita käytetään käytännössä vain kirjastojärjestelmissä.

Finton taustalla on avoimen lähdekoodin Skosmos-ohjelmisto, jota kehitetään Kansalliskirjastossa. Kehitysprosessi mukailee ketterän kehityksen menetelmiä, mutta on sovitettu pienelle kehittäjäjoukolle sopivammaksi. Käytännössä GitHub-alustalle kootaan kehitysehdotukset ja virheraportit, joita lähettävät niin kehittäjät kuin käyttäjätkin. Ennen kuin uutta julkaistavaa versiota lähdetään työstämään, pidetään kokous kertyneistä kehitysehdotuksista, joita lähdetään seuraavaa versiota varten ratkomaan. Uusia versioita ohjelmistosta on julkaistu yleensä 2-3 kuukauden välein, vikoja on korjattu myös versioiden välissä. Kehitysprosessi on pyritty pitämään mahdollisimman avoimena ja kehitystä voi GitHubista seurata ja kommentoida kuka vain. Skosmokselle on myös perustettu oma keskusteluryhmänsä, jossa käydään varsin aktiivista keskustelua Skosmoksen käytöstä ja kehityksestä.

Avoin kehitystyö on ollut hedelmällistä ja Skosmos on saanut käyttäjiä myös ulkomailta. Ulkomaisilta tahoilta olemme saaneet paitsi kehitysehdotuksia ja ongelmaraportteja, myös ihan konkreettista työpanosta ohjelmakoodin ja käännösten muodossa. Skosmoksen käyttöliittymä on saatavilla jo kymmenellä kielellä ja näitä käännöksiä ylläpidetään säännöllisesti jokaisen julkaisuversion osana.

skosmos-github

Paitsi ohjelmistokehitystä, myös sanastotyötä ollaan viemässä Finto-projektin toimesta yhä avoimempaan suuntaan. Olemme luomassa formaalia ehdotusjärjestelmää, jolla sanastoja ja ontologioita käyttävät voivat luoda ehdotuksia uusista käsitteistä ja muutoksista olemassa oleviin. Ehdotukset tulevat julkisiksi ja niille tarjotaan kommentointimahdollisuus sekä tilaseuranta. Näin ehdotuksen tekijä voi seurata ehdotuksensa kohtaloa ja muut voivat esittää kommentteja ehdotukseen liittyen esimerkiksi painottamalla omia tarpeitaan ehdotusta kohtaan. Tavoitteena on, että ehdotusten tekeminen ja sanastotyön seuraaminen helpottuisi ja kuvailijoiden olisi entistä helpompi kommunikoida tarpeistaan sanastokehittäjien suuntaan.

Kehitystyötä käyttäjät edellä

Ontologiaselaimelle tehtiin 2013-2015 kolme monipuolista käyttäjätestauskierrosta, joista kustakin kirjoitettiin myös raportti. Testien tavoitteena oli saada kattava kuva Skosmos-ohjelmiston ongelmista ja parannuskohdista. Testeillä on ollut keskeinen merkitys ohjelmistokehityksessä. Käyttäjäkirjoa on kartoitettu ja palautetta kerätty myös 2015 tehdyllä laajalla käyttäjäkyselyllä, johon saatiin runsaasti vastauksia eri organisaatioilta.

Vuoden 2016 alussa Finton kävijämäärät ovat olleet hurjassa nousussa. Esimerkiksi viikolla 3 palaavia käyntejä (käyttäjiä, jotka eivät tule satunnaisvierailulle) oli noin 4500, yli 25% enemmän kuin vuoden 2015 parhaalla viikolla. Viimeisetkin VESAn käyttäjät ovat siis siirtyneet joukolla Fintoon. Palautetta on tässä vaiheessa tullut vähän jos ollenkaan, joten ilmeisesti käyttäjät ovat myös olleet uuteen palveluun tyytyväisiä.

Kirjoittajien yhteystiedot

Mikko Lappalainen, tietoasiantuntija
Tuomas Palonen, tietoasiantuntija
Mirja Anttila, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto / tutkimuskirjastopalvelut
PL 15, 00014 Helsingin yliopisto

Henri Ylikotila, tietojärjestelmäasiantuntija
Osma Suominen, tietojärjestelmäasiantuntija
Matias Frosterus, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto / kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 Helsingin yliopisto

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi[at]helsinki.fi

Theme by Anders Norén