Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2016(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016060113156
 

Finna vaihtoi versiota

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna päivitettiin maaliskuun lopulla VuFind-ohjelmiston versioon 2. Pitkään valmisteltu versiopäivitys tapahtui ilman suurempia ongelmia. Päivitys koski sekä kansallista Finna.fi-näkymää että organisaatiokohtaisia näkymiä, joita on tällä hetkellä tuotannossa yli kolmekymmentä. Kaikkiaan Finnassa on mukana yli sata organisaatiota.

VuFind on alun perin Villanovan yliopistossa USA:ssa kehitetty avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jonka kehitystyötä tehdään eri puolilla maailmaa. Finnan versiopäivitystä valmisteltaessa tähdättiin siihen, että Finnaa varten kehitetyt uudet ominaisuudet saadaan mahdollisimman pitkälle mukautettua yhteen VuFindin pääkehityslinjan kanssa. Tämä helpottaa palvelun kehittämistä ja ylläpitoa tulevaisuudessa.

finna-haku

Versiopäivityksen yhteydessä Finnaan tuli käyttäjille näkyviä uudistuksia. Palvelun käyttöliittymä mukautuu nyt eri päätelaitteisiin ja sen käyttö etenkin mobiililaitteilla on selvästi sujuvampaa. Aineistojen hakua ja selailua on uudessa versiossa kehitetty monin tavoin. Toisin kuin aiemmin, käyttöliittymässä on mahdollista valita samalla kertaa useita hakusuodattimia siten, että hakutuloksessa on samalla kertaa mukana useita saman kategorian eri vaihtoehtoja. Lisäksi mm. hakujen yhteydessä käyttäjälle tarjottavat hakuehdotusvalikot ovat aiempaa parempia, ja haun kohdistaminen eri kenttiin on helpompaa.

Kirjastojärjestelmäuutisia maailmalta

Mahdollisesta uudesta kirjastojärjestelmästä on viime aikoina käyty keskustelua suomalaisten korkeakoulukirjastojen keskuudessa. Kansalliskirjasto on loppukeväästä järjestänyt eri järjestelmien esittelytilaisuuksia. Aiheeseen palataan ehkä syksyllä myös Tietolinjassa.

Kansainväliset uutiset kertovat, että Ebsco on päättänyt ryhtyä rahoittamaan kokonaan uuden, etenkin korkeakoulukirjastoille suunnatun avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehitystyötä. Aiemmin Kuali OLE:n kehittämisessä mukana olleet kirjastot ovat päättäneet lähteä mukaan yhteiseen hankkeeseen (Kuali OLE:sta ks. Petteri Kivimäen artikkeli Tietolinjassa 2/2013). Marshall Breedingin analyysin mukaan uuteen järjestelmään satsaamista on Ebscon osalta ollut motivoimassa Ex Libriksen fuusioituminen Ebscon keskeisiin kilpailijoihin kuuluvan ProQuestin kanssa.

Uuden järjestelmän kehitystyön lähtökohdiksi nostetut ideat (mm. modulaarisuus) kuulostavat lupaavilta, mutta projektin aikataulu vaikuttaa ainakin toistaiseksi melko optimiselta. Lisäksi tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että Kuali OLE:n kehitystyö päättyy. Suunnitellun uuden kirjastojärjestelmän kehitystyö alkaa puhtaalta pohjalta, eli se ei perustu Kuali OLE:n koodiin.

Lisätietoja hankkeesta:

Kristiina Hormia-Poutanen EU:n Open Science Policy Platformin jäseneksi

Kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen on valittu jäseneksi Euroopan komission uuteen avoimen tiedepolitiikan asiantuntijaryhmään. Open Science Policy Platformin tehtävänä on tukea komissiota avoimen tieteen politiikan kehittämisessä ja toteutuksessa.

Tutkimuksesta, tieteestä ja innovaatioista vastaava komissaari Carlos Moedas nimitti asiantuntijaryhmään yhteensä 25 edustajaa. Hormia-Poutanen edustaa ryhmässä Euroopan tieteellisten kirjastojen järjestöä LIBERiä, jonka presidenttinä hän tällä hetkellä toimii. Työryhmä toimii komission neuvonantajana ja varmistaa, että eri tahojen näkökulmat huomioidaan tiedepolitiikan kehittämisessä. Ryhmän toimikausi on kaksivuotinen.

Uusia verkostoja ja foorumeja avointa julkaisemista tukevalle yhteistyölle

Yliopistokirjastojen OA-verkosto aloitti toimintansa 14.3. Helsingissä järjestetyllä työpajapäivällä, jonka teemana oli rinnakkaistallentaminen. Helsingin yliopiston kirjaston Verkkari-lehti julkaisi tilaisuudesta Mika Holopaisen ja Marja Moision kirjoittaman artikkelin ”Yliopistokirjastojen OA-verkosto – tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi”.

Verkosto perusti oman sähköpostilistan, minkä lisäksi avointa julkaisemista koskevalle keskustelulle perustettiin myös julkinen keskustelualue Kiwin foorumille. Keskustelualueelle kirjoitetut viestit ovat vapaasti luettavissa, ja uusia keskusteluja voi avata vapaasti kaikista avoimeen julkaisemiseen liittyvistä aiheista. Foorumille kirjoittaminen onnistuu Haka-tunnuksilla, tai jos niitä ei ole, tunnuksia voi pyytää Kiwin ylläpidolta. Alueelle on parissa kuukaudessa kertynyt joitakin kymmeniä viestejä.

Kansalliskirjaston Tajua-projekti pyrkii lisäksi yhdenmukaistamaan mm. julkaisuarkistoihin tallennettaviin kuvailutietoihin ja julkaisuarkistojen tilastointiin liittyviä käytäntöjä. Hanke pyrkii luomaan tarvittavaa ohjeistusta yhteistyössä eri organisaatioiden asiantuntijoista koostuvan verkoston kanssa. Verkoston työ alkaa kesäkuussa 2016.

Avoimen julkaisemisen rahoitus

Rinnakkaistallennukseen liittyvien kysymysten lisäksi viime aikoina on keskusteltu myös tieteellisen julkaisutoiminnan rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä.

Piia Naukkarisen Tajua-projektissa laatima selvitys ”Avoimen julkaisemisen tuen malli” julkaistiin maaliskuun alussa 2016. Selvitys käy läpi etenkin kv. lehtien perimien OA-maksujen hallinnointiin liittyviä kysymyksiä suomalaisesta näkökulmasta ja tekee ehdotuksia siitä, miten tilannetta voisi parantaa.

Naukkarisen selvityksessä todetaan, ettei avoimesta julkaisemisesta ole Suomessa kerätty riittävän tarkkaa tietoa. Korkeakoulut eivät ole seuranneet keskitetysti OA-maksuihin liittyvää rahaliikennettä, ja käytännössä niitä maksetaan usein yksittäisten tutkimushankkeiden budjeteista. Niinpä maksuihin käytetyistä rahasummista voidaan toistaiseksi esittää vain karkeita arvioita. Selvitys esittää, että OA-maksujen hallinnoinnin harkittu keskittäminen tarjoaisi mahdollisuuksia siitä aiheutuvien kustannuksien pienentämiseen. Kansainvälisten esikuvien mukaiset keskitetyt open access -rahastot saattaisivat olla Suomessakin mielekäs väline maksujen hallinnointiin.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kansalliskirjaston yhteishanke Kotimaiset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava) on sekin nyt vauhdissa, ja hankkeelle on avattu omat kotisivut. Tieteellisten seurain valtuuskunnan lehdille tarjoamaa Open Journal Systems -pohjaista julkaisualustaa on kehitetty jo viime syksystä lähtien (ks. Antti-Jussi Nygårdin kirjoitus tässä lehdessä), ja TSV on selvittänyt myös mahdollisuuksia ottaa DOI- ja ORCID-tunnisteet käyttöön kotimaisissa lehdissä.

Kotilava-hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös kotimaisille open access -lehdille soveltuvan uuden rahoitusmallin kehittäminen; tältä osin työ on alkanut tänä keväänä. Tämän hankeosion koordinoinnista vastaa Kansalliskirjastossa tietoasiantuntija Riitta Koikkalainen. Hanke järjesti 24.5. Tieteiden talolla koko päivän seminaarin, jonka otsikko oli Publishers and Funders for Open Access in Finland. Seminaarin keynote-puhujana oli saksalainen Fullstopp-yrityksen toimitusjohtaja Sven Fund, joka esitteli puheenvuorossaan Knowledge Unlatched -palvelun toimintamallia ja taustaideoita. Knowledge Unlatched on toistaiseksi keskittynyt kirjojen open access -julkaisemiseen, mutta tulevaisuudessa sen on tarkoitus laajentaa toimintaansa myös lehtiin.

Sven Fund esitteli OA-julkaisemisen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä sekä keynote-puheenvuorossaan että seminaarin yhteydessä järjestetyssä työpajassa.

Sven Fund esitteli OA-julkaisemisen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä sekä keynote-puheenvuorossaan että seminaarin yhteydessä järjestetyssä työpajassa.

Sekä Fundin esitys että muut seminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyissä työpajoissa pidetyt esitykset herättivät vilkasta keskustelua. Tilaisuuden antia esitellään laajemmin Kotilava-hankkeen sivuilla julkaistussa Antti-Jussi Nygårdin artikkelissa ”Tienviittoja avoimuuden kultaiselle tielle”. Myös tilaisuudessa pidetyt esitykset ovat verkossa saatavilla sekä pdf-tiedostoina että videoituina.

Valto, valtioneuvoston julkaisuarkisto

Valtioneuvoston uusi julkaisuarkisto Valto (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi) avattiin julkiseen käyttöön maaliskuussa 2016. Palvelu toimii Kansalliskirjaston ylläpitämässä avoimen lähdekoodin DSpace-ohjelmistoon perustuvassa keskitetyssä julkaisuarkistoinfrastruktuurissa. Valtossa ovat mukana kaikki ministeriöt, joiden julkaisut ilmestyvät jatkossa palvelun kautta. Palveluun on vähitellen tulossa myös ministeriöiden vanhempia julkaisuita.

Valton lisäksi Kansalliskirjasto ylläpitää tällä hetkellä kahdeksaa muuta julkisessa käytössä olevaa DSpace-palvelua (Doria, Fenno-Ugrica, Fragmenta membranea, Jukuri, Julkari, Lauda, Tampub ja Theseus), joissa on Kansalliskirjaston omien aineistojen lisäksi mukana yhteensä 46 asiakasorganisaation aineistoja. Julkisten instanssien lisäksi myös elektronisille vapaakappaleille tarkoitettu Varia-palvelu perustuu DSpace-ohjelmistoon.

Theseus ylitti 100.000 julkaisun haamurajan

Ammattikorkeakoulujen Theseus-palvelu ylitti maaliskuun alussa ensimmäisenä suomalaisena julkaisuarkistona sadan tuhannen kokotekstijulkaisun rajan. Sadastuhannes julkaisu oli Teemu Pesälän Oulun ammattikorkeakoulussa laboratorioalan tutkinto-ohjelmassa tekemä opinnäytetyö ”Kokonaistypen määritysmenetelmän validointi kiinteistä ympäristönäytteistä”.

theseus-100000

Theseuksen sisältö on viime aikoina lisääntynyt noin 15.000 julkaisulla vuodessa. Palvelun kahdeksan toimintavuoden jälkeen jo lähes 2% kaikista suomalaisista on julkaissut siellä opinnäytteen. Myös palvelun käyttö on vilkasta: vuonna 2015 sen sisältämiä julkaisuja ladattiin noin 20 miljoonaa kertaa.

ORCID-konsortio perustettu

Tutkijoiden identifiointiin tarkoitetun ORCID-tunnisteen (ks. Hanna-Mari Puuskan artikkeli Tietolinjassa 1/2016) käyttöönotto Suomessa etenee. Konsortiosopimus astui voimaan kesäkuun alussa. Alkuvaiheessa konsortiossa on mukana 13 organisaatiota, ml. seitsemän yliopistoa ja neljä sairaanhoitopiiriä.

ORCID:in käyttöönoton koordinoinnista vastaa CSC yhdessä säännöllisesti kokoontuvan kansallisen yhteistyöryhmän kanssa. ORCID:in käyttäjien tarpeisiin on julkaistu myös suomenkielinen ohjesivusto, joka löytyy osoitteesta http://tutkijatunniste.fi.

ORCID:in Euroopan johtaja Josh Brown vieraili 22.4.2016 järjestetyssä ORCID-seminaarissa.

ORCID:in Euroopan johtaja Josh Brown vieraili 22.4.2016 järjestetyssä ORCID-seminaarissa.

Suuntaviivoja pitkäaikaissäilytettävien kulttuuriperintöaineistojen valintaan

UNESCO:n PERSIST-projekti julkaisi maaliskuussa ohjeistuksen (”guidelines”) pitkäaikaissäilytettävien kulttuuriperintöaineistojen valintaan vaikuttavista periaatteista. Ohjeistus on suunnattu kirjastoille, arkistoille, museoille ja muillekin kulttuuriperinnön parissa toimiville organisaatioille.

Tiedote ja linkki guidelines-dokumenttiin löytyy mm. IFLA:n verkkosivuilta.

Kirjastoista ja erityisesti kansalliskirjastoista dokumentissa todetaan seuraavasti:

Libraries will face the challenge of digital selection with respect to e-publications, harvesting web sites, and proprietary content in social media sites like Facebook and YouTube. National libraries striving to build a comprehensive collection, often with a strong tradition of legal deposit, will have to adopt selection for more ephemeral publications in digital form. In the past, selection was done, in effect, by publishers who ”curated” creative output through editorial choices that determined what would be published. In the democratized world of self-publishing and e-books, national libraries will have to modify past comprehensive approaches and adopt criteria to select for long-term preservation.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.