CRIS 2016 St Andrewsissa

Ilva J (2016). CRIS 2016 St Andrewsissa. Tietolinja 2016(3). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016100724917

CRIS 2016 -konferenssi järjestettiin 8.-11.6. pienessä St Andrewsin yliopistokaupungissa Skotlannin itärannikolla, joitakin kymmeniä kilometrejä Edinburghista pohjoiseen. Osallistuin tähän EuroCRIS:in joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin toista kertaa, sillä olin paikalla myös kaksi vuotta sitten Roomassa.

St Andrews

st-andrews-golf

Kuva: St Andrewsin Old Course -golf-kenttä

St Andrews tunnetaan urheilupiireissä golfin kehtona ja kotipaikkana, sillä maailmankuulut viheriöt aukeavat aivan kaupungin keskustan ja merenrannan hietikoiden kupeessa. Kaupungin idyllisessä keskustassa on yllin kyllin muitakin hienoja historiallisia nähtävyyksiä, keskiaikaisista katedraalin- ja linnanraunioista alkaen.

Muuten kaupungin elämä pyörii hyvin paljon jo keskiajalla perustetun yliopiston ympärillä – yliopisto mainostaa (monien muiden yliopistojen tapaan) olevansa Brittein saarten kolmanneksi paras heti Cambridgen ja Oxfordin jälkeen. Paikallisilta kuulemieni kommenttien mukaan yliopisto on leimautunut eliitin opiskelupaikaksi etenkin sen jälkeen kun prinssi William tuli sinne opiskelemaan ja tapasi opiskeluaikanaan tulevan vaimonsa Katen.

st-andrews-cathedral

Kuva: St Andrewsin keskiaikaisen katedraalin rauniot.

Konferenssin ulkoiset puitteet olivat siis oikein miellyttävät, varsinkin kun Skotlannille tyypillinen kolea kesäsää ei tuntunut Helsingin olosuhteisiin verrattuna mitenkään hätkähdyttävältä. CRIS 2016 -konferenssi oli houkutellut paikalle noin 170 osallistujaa pääasiassa Euroopasta, suomalaisia oli tällä kertaa mukana laskujeni mukaan yhdeksän. Edellisestä konferenssista poiketen olin kuitenkin tällä kertaa ainoa kirjastolainen, sillä muut suomalaisosallistujat olivat CSC:ltä, OKM:stä ja yliopistojen tutkimushallinnosta.

cris2016-yleiso

Kuva: Konferenssin yleisöä.

Konferenssin teemoja

Konferenssin käsittelemien aihepiirien kirjo tuntui tällä kertaa jonkin verran suppeammalta kuin kaksi vuotta sitten. Päähuomio oli selkeästi CRIS-yhteisön perusteemoissa, tutkimuksen arviointiin, tutkimustietojärjestelmiin ja CERIF-formaattiin liittyvissä kysymyksissä.

Keynote-puheenvuoroista Laure Haakin (ORCID) infrastruktuureja käsittelevä esitys oli hauska ja viihdyttävä, mutta jäi kuitenkin suurimmaksi osaksi metatasolle. Gunnar Sivertsenin (Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education) puheenvuoro “Measuring research responsibly with CRIS” oli ehkä painavampaa asiaa.  Sivertsen esitteli tutkimuksen arvioinnin hyviä ja huonoja käytäntöjä. Hän totesi tutkimustietojärjestelmien olevan yhä tärkeämpiä numeromuotoisen tutkimusaktiviteetteja koskevan datan lähteitä. Hän muistutti kuitenkin viime vuonna julkaistun Leidenin manifestin hengessä siitä, ettei numeroita ja niihin pohjautuvia indikaattoreita pitäisi käyttää sinällään arvioinnin kriteereinä, vaan niiden rinnalle tarvitaan ihmisten tekemää arviointia ja mm. tieteenalakohtaisten kontekstien huomioimista.

erih-plus

Kuva: Gunnar Sivertsen esitteli ERIH-PLUS-listaa.

Sivertsen kertoi toisessa Gry Lavikin kanssa pidetyssä esityksessä myös humanistis-yhteiskuntatieteellisen alan julkaisukanavia listaavan ERIH PLUS -listan nykytilasta. Kotoisen Julkaisufoorumimme esikuviin kuulunut yhteiseurooppalainen julkaisukanavalista on siirtynyt norjalaiseen ylläpitoon ja luopunut lehtien luokittelusta erilaisiin tasoluokkiin.

Siinä missä esim. Open Repositories -konferenssi keskittyy avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin, tutkimustietojärjestelmien markkinoita hallitsevat kaupalliset suljetun lähdekoodin ohjelmistot. Tämä näkyy selkeästi konferenssin ohjelmassa ja painotuksissa – kun järjestelmiin kohdistuvat muutostoiveet ovat ohjelmistotoimittajien takana, järjestelmistä itsestään tai niiden tulevaisuudesta ei ole mahdollista puhua samalla tavalla kuin avoimen lähdekoodin yhteisöissä.

Tutkimustietojärjestelmien osalta markkinajohtajia ovat tällä hetkellä Elsevier (Pure) ja Thomson-Reuters (Converis), joilla oli kummallakin sponsoripöytä St Andrewsissa. Muuten ne olivat liikkeellä melko matalalla profiililla ja niillä oli esityksiä ainoastaan sponsoreiden puheenvuoroille varatussa sessiossa, jonka jouduin valitettavasti tällä kertaa jättämään väliin. Vaikka myös kolmannella kaupallisella ohjelmistolla, Symplectic Elementsillä, on Brittein saarilla paljon käyttäjiä, se ei yllättäen ollut liiemmin esillä konferenssissa. Toisaalta italialaisten kehittämää DSpace-CRIS-modulia esiteltiin useassa yhteydessä.

Konferenssissa oli tällä kertaa runsaasti CERIF-formaattia käsitteleviä esityksiä, jotka kertoivat ainakin siitä, että formaatin ympärillä on isojen kaupallisten toimijoiden hallitsevasta asemasta huolimatta paljon myös ruohonjuuritason aktiivisuutta. Osa puheenvuoroista oli varsin kriittisiä, sillä relaatiopohjaisen CERIF:in käyttö vaihtoformaattina on osoittautunut haastavaksi. Konferenssin lopulla myös formaattia hallinnoivan EuroCRIS-organisaation puolesta luvattiin, että CERIF-XML:ää pyritään jatkossa kehittämään siten, että tietojen vaihto on helpompaa.

Suomalaista näkökulmaa

Kuva: Hanna-Mari Puuska (CSC) esitteli konferenssissa Virta-tietovarantoa.

Kuva: Hanna-Mari Puuska (CSC) esitteli konferenssissa Virta-tietovarantoa.

Toisin kuin viimeksi, tällä kertaa Suomi oli esillä myös konferenssin ohjelmassa. CSC:llä oli St Andrewsissa esitys ja posteri, joissa esiteltiin tutkimusaineistojen kuvailuun ja metriikkaan liittyviä semanttisia malleja ja kansallista Virta-tietovarantoa. Minulla puolestaan oli esitys open access -julkaisemisen mittaamisesta Suomessa. En ollut muiden kiireiden takia ennättänyt viimeistelemään esitystä etukäteen, joten jouduin valitettavasti parin ensimmäisen konferenssipäivän aikana käyttämään aikaa myös siihen. Oli joka tapauksessa mielenkiintoista havaita, että suurin piirtein samoja kysymyksiä käsiteltiin myös kahdessa muussa esityksessä, sekä Portugalin että Ruotsin näkökulmasta.

Konferenssin esitykset ovat suurimmaksi osaksi saatavilla EuroCRIS:in julkaisuarkistossa. Seuraava CRIS-konferenssi järjestetään vuonna 2018, näillä näkymin todennäköisesti niinkin lähellä kuin Merenkurkun takana Uumajassa. Ehkä siellä on taas mukana enemmän väkeä myös suomalaisista kirjastoista?

st-andrews-streetview

Kuva: Katunäkymä St Andrewsista

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

Theme by Anders Norén