Avattuja kustannuksia

Ilva J (2016). Avattuja kustannuksia. Tietolinja, 2016(3). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016100724907

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ei-niin-vaatimattomana tavoitteena on ollut nostaa Suomi avoimen tieteen johtavien maiden joukkoon vuoteen 2017 mennessä. Ainakin yhdessä suhteessa tämä asema on tavoitettu jo nyt, sillä Suomi oli edelläkävijöiden joukossa julkistaessaan kirjastojen lisensioimien e-aineistolisenssien kustannukset kesäkuussa 2016. Saavutus on herättänyt runsaasti kansainvälistäkin huomiota.

Kirjastojen lisensioimien aineistopakettien hinnat eivät ole aiemmin olleet julkista tietoa, sillä kustantajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on yleensä sovittu siitä, ettei hintatietoja tai kaikkia muitakaan sopimusehtoja ole saanut julkistaa. Tästä on seurannut se, ettei tieteellisten aineistojen hankintakustannuksista ole ollut etenkään kansainvälisellä tasolla saatavilla juuri karkeita arvioita luotettavampaa tietoa. Kattavien hintatietojen puuttuminen on tarjonnut etenkin kansainvälisesti toimiville kustantajille merkittäviä neuvotteluetuja, sillä ne ovat voineet tarjota aineistoja eri asiakkaille erilaisilla hinnoilla.

Suomen hintatietojen julkistuksen taustalla on ollut pidempi parin vuoden prosessi, joka lähti liikkeelle kansalaisaktiivisuudesta. Open Knowledge Foundation on kampanjoinut kansainvälisellä tasolla tieteellisten julkaisujen hintatietojen julkistamiseksi jo muutaman vuoden ajan, ja Suomessa toimeen tarttui Open Knowledge Finlandin (OKF) aktiiveihin kuuluva tutkija Leo Lahti. OKF teki yliopistoille ja Kansalliskirjastolle tietopyyntöjä näiden hankkimien aineistojen hintatiedoista, ja kun yliopistot eivät luovuttaneet tietoja pyynnöissä esitetyllä tarkkuudella, OKF:n aktiivit haastoivat yhden niistä oikeuteen. Hallinto-oikeus päätyi lopulta elokuussa 2015 siihen, että hintatiedot ovat julkisia.

Tämän periaatepäätöksen jälkeen aineistolisenssien hintatiedot koottiin ATT-hankkeen vetovastuulla ja yhteistyössä FinELibin kanssa muistakin tutkimusorganisaatioista, ja ne ovat nyt vapaasti saatavilla avoimena datana. Vaikka hintatietojen avaaminen ei välttämättä suoraan helpota kustantajien kanssa käytäviä neuvotteluja, ainakin lisenssikuluista on nyt mahdollista käydä keskustelua oikeiden faktojen pohjalta. Tämä jos mikä on suuri edistysaskel.

Toisaalta tämä on vasta ensimmäinen askel, sillä edessä on uusia haasteita. Tieteellisen kustantamisen rahoitusmallit ovat parhaillaan muutoksessa, ja yhä suurempi osa tieteellisistä julkaisuista ilmestyy joko kokonaan avoimissa tai hybridimallilla toimivissa julkaisukanavissa. Myös open access -julkaisemiseen liittyy kustannuksia ja rahavirtoja, ja näiden kartoittamisessa olemme Suomen osalta vielä melko lähellä lähtökuoppia, kuten Piia Naukkarisen viime vuonna tekemässä selvityksessä kävi ilmi. Tältä osin meillä on siis vielä tekemistä, ja paljon opittavaa niiltä Euroopan mailta, jotka ovat jo koonneet OA-maksujen tietoja kansallisella tasolla ja julkaisseet niitä verkossa.

Lisenssimaksut muodostavat tällä hetkellä keskeisen osan kirjastojen menoista, ja jos kehitys jatkuu ennakoidulla tavalla, voimme olettaa että kustantajille maksettavat OA-maksut saavat lähitulevaisuudessa lähes samanlaisen merkityksen. Jotta emme maksaisi samoista aineistoista kahteen kertaan ja jotta voisimme tarkastella tieteellisen julkaisemisen kustannuksia kokonaisuutena, tarvitsemme kattavaa ja yhteismitallista tietoa julkaisemisen ja julkaisujen hankinnan kustannuksista. Ja jos tämä data saadaan samalla helposti käytettävässä muodossa vapaaseen käyttöön, sen parempi.

***

Tietolinja tarjoaa lukijoilleen jälleen varsin monipuolisen aihevalikoiman. Juha Hakala analysoi artikkelissaan tutkimusdatan käyttöä ja vaihtoa edistävän Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat suomalaisten korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista.

Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa. Teemu Talja pohtii omassa tekstissään avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista koskevien linjausten osakseen saamaa vastaanottoa. Jari Heikkinen puolestaan kertoo Kansalliskirjaston vapaakappalepalveluiden verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Tietolinja raportoi lisäksi useista kesän ja alkusyksyn konferensseista. Heli Kautonen kirjoittaa Helsingissä järjestetyn Liber 2016 -konferenssin järjestelyistä, Jyrki Ilva taas käy läpi sen ohjelmatarjontaa erityisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Ilva kertoo lisäksi kuulumisia vierailla mailla järjestetyistä Open Repositories 2016 – ja CRIS 2016 -konferensseista. Nicholas Volk raportoi omassa artikkelissaan Trondheimissa järjestetystä IGeLU-konferenssista.

Lisää ajankohtaisuutisia Kansalliskirjaston toiminnasta on löydettävissä jokin aika sitten ilmestyneestä Kansalliskirjaston uutiskirjeestä 3/2016.

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

Theme by Anders Norén