Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2017(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709258727

Tulossa: Kirjastoverkkopäivät 2017

Kirjastoverkkopäivät järjestetään jälleen vuoden tauon jälkeen, tiistaista torstaihin 24.-26.10. Helsingin yliopiston tiloissa Metsätalolla. Päivien ohjelma on saatavilla tapahtuman verkkosivuilla. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta, mutta vaatii ilmoittautumisen viimeistään 8.10.2017 mennessä.

Kirjastoverkkopäivien logo: Pasi Tiisanoja

Kirjastoverkkopäivien ohjelma on tänä vuonna runsas ja monipuolinen. Ohjelmaa järjestetään niin sisällönkuvailusta, kirjastoteknologiasta, avoimesta tieteestä kuin saavutettavuudestakin kiinnostuneille, Melindan, Finnan ja FinELibin ajankohtaisia kysymyksiä unohtamatta. Ohjelmassa on sekä työpajoja, esityksiä ja paneelikeskusteluita että sosiaalista ohjelmaa.

Kirjastoverkkopäivien keynote-esityksen pitää Simeon Warner (Cornellin yliopisto, Yhdysvallat). Lisäbonuksena tarjolla on myös Warnerin vetämä tutoriaali International Image Interoperability Frameworkista (IIIF).

Muutoksia Kansalliskirjaston organisaatiossa

Kansalliskirjaston organisaatiossa tapahtui muutoksia 1.9.2017 alkaen. Kirjaston palveluista vastaa nyt kaksi palvelualuetta. Henkilöasiakkaiden palveluista ja myös kokoelmien digitoinnista vastaa Tutkimuskirjasto-palvelualue. Organisaatioasiakkaiden eli kirjastojen, arkistojen ja museoiden palveluista vastaa Kirjastoverkkopalvelut-palvelualue.

Muutoksen myötä Mikkelin digitointi- ja konservointikeskuksen toiminnot yhdistyivät Tutkimuskirjastoon. Kansalliskirjaston kulttuuriaineistolakiin liittyvä toiminta (vapaakappaleet ja verkkoarkisto) sijoittuu nyt kokonaisuudessaan Tutkimuskirjastoon. Kansallisbibliografia Fennica kuuluu puolestaan jatkossa Kirjastoverkkopalveluiden vastuulle.

Tutkimuskirjaston palvelujohtajana aloitti syyskuun alusta Johanna Lilja. Kirjastoverkkopalveluiden palvelujohtajana jatkaa puolestaan Kristiina Hormia-Poutanen.

FinELib täytti 20 vuotta

FinElib juhlisti merkkivuottaan Siltavuorenpenkereellä 31.5.2017 järjestetyllä seminaarilla FinELib 20 vuotta – avoimuudella yli rajojen. Tilaisuuden kansainvälisenä puhujavieraana oli Ralf Schimmer (Max Planck Digital Library), jonka esitys käsitteli kansainvälisen OA2020-yhteenliittymän suunnitelmia kirjastojen maksamien lisenssimaksujen siirtämisestä aineistojen avaamiseen.


Kuva: Päivi Kytömäki ja Kristiina Hormia-Poutanen.

Oulun yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajana toiminut Päivi Kytömäki muisteli tilaisuudessa FinELibin alkuvaiheita kaksikymmentä vuotta sitten. Yliopistokirjastojen johtajien totesivat tuolloin, että aineistosopimuksia koskevat neuvottelut kannattaa hoitaa keskitetysti kansallisella tasolla. FinELibin perustaminen eteni tämän jälkeen opetusministeriön tuen ansiosta nopeasti.

Avoimia viittaustietoja

Tieteellisten julkaisujen sitaatiotiedot ovat tähän asti olleet pääosin Web of Sciencen (Clarivate Analytics), Scopuksen (Elsevier) ja Google Scholarin hallussa. Web of Science ja Scopus ovat maksullisia aineistoja/palveluita, joiden käyttö on edellyttänyt sopimusta. Vaikka Google Scholar on sinällään vapaasti käytettävissä, se ei tarjoa avoimia rajapintoja kokoamaansa dataan.

Viime keväänä julkistettu Initiative for Open Citations (I4OC) on yli 60 tieteelllisen kustantajan ja monien muiden tieteellisen julkaisemisen parissa työskentelevien toimijoiden yhteenliittymä, joka pyrkii avaamaan viittausdatan globaalisti vapaaseen käyttöön. Yhteistyö lähti liikkeelle viime vuonna järjestetystä open access -kustantajien konferenssista, jossa esitellyssä raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten pieni osa kustantajista tuolloin raportoi viittauksia koskevat tiedot DOI:n hakemisen yhteydessä Crossrefin tietokantaan.

Julkaisujen saamat viittaukset ovat keskeinen kriteeri tutkimuksen arvioinnissa, ja tietojen tuominen avoimena datana vapaaseen käyttöön tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia sekä datan analysointiin että sitä hyödyntävien järjestelmien kehittämiseen.

Tietojen avaaminen on edennyt nopeasti, sillä Crossrefin palvelun kautta on nyt tarjolla kustantajien toimittamat viitattujen julkaisujen tiedot noin 45 %:sta sen sisältämistä 35 miljoonasta julkaisusta. Tavoitteena on päästä vähitellen kohti sataa prosenttia.

Vaikka yhteenliittymässä on jo mukana suurin osa keskeisistä tieteellisistä kustantajista, kustantajista suurin eli Elsevier puuttuu ainakin toistaiseksi joukosta. Elsevierin ratkaisun taustalla lienee se, että tietojen avaaminen vapaaseen käyttöön näyttää uhkaavan sen keskeisiin tuotteisiin kuuluvan Scopus-tietokannan asemaa.

Julkaisujen OA-status Juulissa

OKM:n julkaisutiedonkeruun prosesseja on uudistettu parin viime vuoden aikana. Julkaisutiedot kerätään CSC:n kehittämään Virta-julkaisutietovarantoon. Osa organisaatioista on jo siirtynyt automaattiseen tiedonkeruuseen, jossa julkaisutiedot siirtyvät lähdejärjestelmästä Virtaan päivittäin, osa taas toimittaa ne edelleen eräajona kerran vuodessa.

Kansalliskirjaston ylläpitämän Juuli-julkaisutietoportaalin tietosisällöt ovat viime keväästä lähtien päivittyneet joka yö Virrasta. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että myös Juuliin aiemmin tallennetut vuosien 2011-2015 julkaisutiedot on korvattu uudestaan Virrasta tuodulla datalla. Vaikka takautuvassa datassa saattaa olla sellaisia virheitä, jotka oli aiemmin tuodussa datassa jo korjattu, ratkaisun etuna on se, että automaattisessa tietojen siirrossa mukana olevat organisaatiot voivat nyt päivittää tietojaan myös jälkikäteen.

Vuoden 2016 datan osalta Juuli sisältää nyt aiempia vuosia kattavampia ja luotettavampia tietoja julkaisujen avoimesta saatavuudesta. OKM uudisti open access -julkaisujen raportointia koskevaa ohjeistusta vuodeksi 2016. Aiemmasta poiketen tiedot on jaettu kahteen eri kenttään, joista toisessa raportoidaan onko julkaisu vapaasti käytettävissä kustantajan palvelun kautta ja toisessa onko se rinnakkaistallennettu julkaisuarkistoon. Tämänhetkisen datan perusteella esim. yliopistojen vuoden 2016 julkaisuista oli elokuussa 2017 vapaasti saatavilla 28,9 %. Yliopisto- ja tieteenalakohtaiset erot luvuissa olivat kuitenkin melko suuria.

OA-tiedoista tarkemmin ks. niitä käsittelevä viestiketju Kiwi-keskustelufoorumilla.

Intian digitaalinen kirjasto

National Digital Library of Indian (NDL India) käytännön toimintaa vetävä professori Partha Pratim Das vieraili syyskuun alussa Kansalliskirjastossa tutustumassa Finnaan ja muihin Kirjastoverkkopalveluiden tuottamiin palveluihin. Hän esitteli myös Intian digitaalisen kirjaston toimintaa.

Kuva: Prof. Partha Pratim Das keskustelee Kansalliskirjaston asiantuntijoiden kanssa; taustalla Matias Frosterus ja Maria Virtanen.

NDL:n toiminta on varsin monipuolista, sillä se on rakentanut mm. kansallisen tiedonhakuportaalin ja vastaa myös elektronisten aineistojen lisensioinnista. Portaaliin haravoidaan aineistojen kuvailutietoja mm. Intian 250:stä julkaisuarkistosta, joista pääosa perustuu meilläkin käytössä olevaan DSpace-ohjelmistoon.

Suomeen verrattuna digitaalisen kirjaston toiminta painottuu Intiassa paljon enemmän koulutuksen ja verkko-opiskelun tukemiseen. Nämä ovat tärkeitä asioita Intian kaltaisessa kehittyvässä maassa, jolla on vaikeuksia löytää riittävästi resursseja nopeasti kasvaneen väestönsä kouluttamiseen. Tekniseen infrastruktuuriin liittyvistä syistä digitaalista kirjastoa käytetään Intiassa käytännössä enimmäkseen mobiililaitteilla. Palveluiden käyttäjämäärät ovat Suomeen verrattuna hyvin suuria. Erityisenä haasteena on myös Intian kielellinen moninaisuus: maassa on kaikkiaan 22 virallista kieltä.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.