Arto julkaisutiedonkeruun apuvälineenä

Savolainen E (2017). Arto julkaisutiedonkeruun apuvälineenä. Tietolinja, 2017(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709258722

Arto on Kansalliskirjaston koordinoima kotimaisten artikkelien tietovaranto, jossa on 1,76 miljoonaa viitettä ja n. 85 000 kokotekstilinkkiä. Artiva-hankkeessa (2013-2014) tavoitteena oli saada tieteellisten artikkelien viitetiedot kattavammin ja viiveettömästi Artoon. Lisäksi tavoitteena oli saada Artoon artikkelimetatietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkaisutiedonkeruussa.

Keväällä 2017 TUHA-verkoston julkaisutiedonkeruuryhmältä kysyttiin, millä tavoin Artoa hyödynnetään julkaisutiedonkeruussa tällä hetkellä. Vastauksia saatiin yhteensä 14 eri organisaatiosta (9 yliopistoa ja 5 ammattikorkeakoulua), joista kuudessa Artoa hyödynnettiin julkaisutiedonkeruussa ja kahdeksassa ei.

Arto ja julkaisutiedonkeruu nyt

Kolme organisaatioista ilmoitti hyödyntävänsä Arton affiliaatiohakua, jonka avulla voi hakea oman organisaation artikkelitietoja halutulta aikaväliltä. Affiliaatiohaun tuloksia verrataan tutkimustietojärjestelmästä saatuun raporttiin, ja puuttuvat julkaisutiedot tallennetaan kirjastossa joko käsin tai tuodaan Artosta tutkimustietojärjestelmään tiedostoina. Yhdessä organisaatiossa affiliaatiohaun käyttö oli lopetettu, koska sen toimintoja ei pidetty riittävän käyttökelpoisina. Affiliaatiohaun lisäksi kolme organisaatiota ilmoitti tarkistavansa julkaisutiedonkeruussa tarvittavia tietoja Arton www-käyttöliittymän kautta.

Arton tietoja on mahdollista hyödyntää useiden eri hakurajapintojen kautta (REST, Z39.50/SRU, OAI PMH, Finnan avoin rajapinta), mutta kyseisiä rajapintoja kyselyyn vastanneissa organisaatioissa ei ollut hyödynnetty. Kolmessa vastauksessa mainittiin, ettei tiedonkeruussa käytettävässä järjestelmässä ole mahdollisuutta noutaa tietoja Artosta. Toistaiseksi jäi kuitenkin avoimeksi, miksi tiedonkeruujärjestelmissä ei ole otettu olemassa olevia rajapintoja käyttöön. Yhdessä vastauksessa todettiin, ettei organisaatiolla ole tällä hetkellä käytössään edistynyttä tutkimustietojärjestelmää eikä osaamista rajapintojen hyödyntämiseen julkaisutiedonkeruussa. CSC:n ammattikorkeakouluja ja muitakin organisaatioita varten kehittämältä julkaisutietojen tallennusjärjestelmältä (JUSTUS) toivottiin yhteentoimivuutta Arton kanssa.

Kaksi organisaatioista ilmoitti, ettei Arto ole lähteenä relevantti, koska organisaation julkaisut ovat pääasiassa kansainvälisiä, ja tiedonlähteinä ovat siten Scopus ja Web of Science. Yksi vastaajista ilmoitti, ettei ollut tietoinen Arton mahdollisuuksista julkaisutiedonkeruussa. Vaikka Arton kattavuus ja ajantasaisuus on viime vuosina kehittynyt Journal.fi-tiedonsiirron ansiosta, kolme organisaatiota ilmoitti edelleen puutteita kattavuudessa ja kaksi organisaatiota ajantasaisuudessa.

Arto ja julkaisutiedonkeruu tulevaisuudessa

Tällä hetkellä TSV:n Journal.fi-palvelusta haravoidaan Artoon tieteellisten lehtien metatietoja kokotekstilinkkeineen kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Journal.fi:ssä on mukana n. 45 lehteä, ja määrä lisääntynee edelleen. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä enemmän metatietoja saadaan metatietovarantoihin tiedonsiirtoina suoraan kustantajilta, mikä parantaa ajantasaisuutta ja kattavuutta, ja siten käyttökelpoisuutta myös julkaisutiedonkeruun näkökulmasta.

Julkaisutiedonkeruussa tarvittavan metatiedon määrä Artossa lisääntyy jatkuvasti. Artiva-hankkeessa kehitetyn syöttölomakkeen ansiosta tietueisiin saadaan tietoja esim. artikkelien tieteenalaluokituksista, julkaisutyypistä ja tekijän affiliaatiosta. Myös Journal.fi:n kautta saadaan yhä useammin esimerkiksi tekijöiden affiliaatiotietoja ja ORCID-tunnisteita.

Artikkelitiedot ovat tällä hetkellä hajallaan eri järjestelmissä. Artikkeleita sisältävien kirjojen tiedot, kirjan sisältämät artikkelit ja julkaisutiedonkeruussa tarvittavat tiedot saatetaan kuvailla kaikki eri paikkoihin. Tulevaisuudessa on mahdollista, että metatietovarannot (esim. Arto ja Melinda) yhdistyvät tai toimivat muutoin tiiviimmässä yhteistyössä, mikä voi tehostaa esimerkiksi kokoomateosten ja niiden sisältämien artikkelien kuvailua. Kirjastojen tuleva tietojärjestelmähankinta vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja metatietovarantojen organisoinnissa voidaan tehdä.

Yksi tapa järkeistää kuvailutyötä on integroida metatietovarantoja yhä laajemmin tutkimustietojärjestelmiin ja julkaisuarkistoihin, jolloin tietovarantoihin kertaalleen tallennettua tietoa ei tarvitse tallentaa enää toista kertaa tai siirtää enää käsityönä järjestelmästä toiseen. HY:n TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä on jo nyt mahdollista hakea sekä Artosta että Fennicasta Z39.50/SRU-rajapinnan avulla yksittäisiä viitteitä, ja myös asettaa profiiliin automaattinen haku Artosta. Esimerkiksi JUSTUS-tallennuspalveluun integroituna metatietovarannot palvelisivat myös niitä organisaatioita, joilla ei ole omaa tutkimustietojärjestelmää tai julkaisurekisteriä.

Kyselyyn vastanneet organisaatiot:

  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Jyväskylän yliopisto
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Lapin yliopisto
  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Metropolia ammattikorkeakoulu
  • Oulun yliopisto
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Tampereen teknillinen yliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Tritonia
  • Turun yliopisto

Kirjoittajan yhteystiedot

Eeva Savolainen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
sähköposti: eeva.e.savolainen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén