Matka maailman laidalle – OR2017-konferenssi Brisbanessa Australiassa

Moubarik A, Naukkarinen P, Vienonen T (2017). Matka maailman laidalle – OR2017-konferenssi Brisbanessa Australiassa. Tietolinja, 2017(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709258725

Kuva: Brisbanen öinen siluetti.

Julkaisuarkistoihin ja niissä käytettäviin avoimiin ohjelmistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin tänä vuonna juhannuksen jälkeisellä viikolla Brisbanessa, Australiassa. Tällä kertaa konferenssiin osallistui viimevuotista pienempi joukko kansalliskirjastolaisia: Anis Moubarik julkaisuarkistopalveluista, Tanja Vienonen Tajua-hankkeesta sekä Piia Naukkarinen Finna-palvelusta.

Lentomatkan pituuden vuoksi matkaan lähdettiin jo juhannuslauantaina, vaikka olimme perillä vasta puolenyön maissa sunnuntaina. Maanantai kuluikin aikaerosta toipuessa kukin omalla tavallaan, toiset leväten, toiset kaupungilla kuljeskellen. Esimerkiksi Brisbane City Botanic Gardens ja South Bank olivat mukavan kävelymatkan päässä hotellilta. Onneksi Queenslandin talvisää oli huomattavasti leudompi kuin viime vuosien juhannussää koti-Suomessa, joten auringonpaisteessa oli mukava tutustua kaupungin nähtävyyksiin. Myrkyllisiä hämähäkkejä ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, mutta niiden sijaan puistoista löytyi paljon erilaisia kukkivia kasveja ja puita.

Kuva: Australialainen talvipäivä Brisbane City Botanic Gardensissa.

Konferenssin järjestämiseen osallistui kolme Brisbanessa toimivaa yliopistoa, University of Queensland, Queensland University of Technology (QUT) ja Griffith University. Konferenssin ensimmäinen työpajapäivä järjestettiinkin QUT:n tiloissa kasvitieteellisen puutarhan lähellä. Työpajojen aiheina olivat muun muassa eri julkaisuarkisto-ohjelmien uudet käyttömahdollisuudet ja päivitykset, avoimen tieteen innovaatiot, sekä metatiedon mahdollisuudet julkaisuarkistoissa. Yhtä työpajoista veti Kansalliskirjastosta opintovapaalla oleva, väitöskirjaansa viimeistelevä Heli Kautonen.

Muotilehdet hyötykäytössä

Heli Kautosen työpajassa Design Thinking for Open Science Innovation pohdittiin design- eli suunnitteluratkaisuja avoimen tieteen edistämiseksi. Design Thinking tarkoittaa suunnittelijan metodien ja havaintokyvyn käyttämistä kaikenlaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Osallistujat saivat vaikuttaa työpajan sisältöön ja niinpä ratkottaviksi kysymyksiksi päätyivät miten saada tutkijat tallentamaan tutkimusaineistonsa organisaation arkistoon, sekä miten osallistaa halukkaat kaupalliset osapuolet avoimen tieteen edistämiseen.

Ideoinnin apuna käytettiin muotilehtien runsasta kuvatarjontaa ja post-it-lappuja, jotka ovat edelleen ylivoimaisesti käytetyin suunnittelutyön apuväline. Työpajaan osallistuneet saivat mukaansa työvälineitä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ideoimiseen. Käsiteltyjen ongelmien työstö jatkuu toivoakseni kirjastoissa ja julkaisuarkistoissa.

Kuva: Heli Kautonen vetämässä työpajaa sekä työpajan tuloksia.

DSpace 7 eli: kuinka lakkasin huolehtimasta

Kansalliskirjastossa DSpace-vastuuhenkilönä työskentelevä tietojärjestelmäasiantuntija Anis Moubarik osallistui DSpace-aiheiseen työpajaan, jossa esiteltiin uuden ohjelmistoversion käyttöliittymää.

Näyttää siltä, että DSpace on valmistautumassa uuden version myötä ehkä suurimpaan arkkitehtoniseen muutokseensa. Aikaisemmin käytössä olleet käyttöliittymät, XMLUI ja JSPUI, ovat väistymässä uuden Angular 2 -pohjaisen käyttöliittymän tieltä.

Kuva: Uusi DSpace 7 -arkkitehtuuri.

Käyttöliittymäuudistuksen myötä myös pinnan alla tapahtuu. Aikaisemmin käyttöliittymät ovat käyttäneet DSpacen omaa Java-rajapintaa, joka on johtanut käyttöliittymän ja backendin tarrautumiseen hyvin kiinteästi toisiinsa, mikä on vuosien saatossa vaikeuttanut molempien osien kehittämistä. Näiden irrottaminen toisistaan saattaa olla uudistuksen tärkein osa, mutta hyötyjä on monia muitakin. XMLUI:ssa käytössä oleva Cocoon ja siihen perustuvat XSLT-muunnokset ovat luultavasti olleet monelle ongelma, jonka poistumista on odotettu. Vanhentunut tekniikka voi olla todella suuri haaste erityisesti avoimen lähdekoodin projekteille, koska saattaa olla hankalaa houkutella kehittäjiä sellaisen projektin pariin, jossa käytetään viime vuosikymmenen teknologia

Kuva: DSpace 7:n tilannekatsaus OR2017-konferenssissa.

Uusi Angular 2 -pohjainen käyttöliittymä tulee käyttämään Java-rajapinnan päälle rakennettua REST-rajapintaa, joka avaa mahdollisuudet laajentaa toiminnallisuuksia DSpacen päälle. DSpace 7:n REST pohjautuu DSpace 4:n Jersey-pohjaiseen rajapintaan, minkä osalta suurin urakka on vielä tekemättä. Aikaisemmin tätä rajapintaa on käytetty muiden rajapintojen ja DSpacen oman Java-API:n ohessa, joten sen toiminnallisuus on ollut melko rajattu verrattuna siihen mitä siltä nyt vaaditaan. Käytännössä kaikki nykyisen käyttöliittymän toiminnallisuudet pitäisi kääntää REST:llä toimiviksi. Uuden version julkaisua on kaavailtu ensi vuodelle, mutta jää nähtäväksi toteutuuko se.

Työpajassa eniten huolta herätti se, kuinka suorituskykyinen täysin JavaScriptiin pohjautuva käyttöliittymä voi olla ja miten se toimii eri asiakasohjelmien ja hakukoneiden kanssa. Vastaukseksi tarjottiin Angular Universalia, joka tulkitsee ja renderöi sivun palvelinpuolella ja vastaa oikeastaan kaikkiin yllä mainittuihin huoliin. Käytännössä tämä tulee toimimaan DSpacessa siten, että ensimmäinen sivunlataus kaikille on esi-renderöity palvelimella, jolloin sivujen toiminta vaikuttaa nopeammalta. Samalla se tuottaa puhdasta HTML:ää sitä haravoiville hakukoneille ja näyttää täydellisen sivun, vaikka asiakas ei käyttäisi JavaScriptiä.

Kaiken kaikkiaan työpajasta ja konferenssin muista DSpace-esityksistä jäi erittäin positiivinen ja optimistinen kuva järjestelmän kehityksestä ja suunnasta. Toki ongelmia riittää vielä johtuen projektin koosta ja iästä, mutta DSpacen tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta kuin aikaisemmin.

Tervetuliaisvastaanotto posterien kajossa

Työpajapäivän päätteeksi järjestetty tervetuliaisvastaanotto oli niin suuri menestys, että samalla järjestetty posterinäyttely jäi yleisömeren taakse. Posterit esiteltiin poikkeuksellisesti elektronisessa muodossa QUT:n The Cube oppimis- ja esittelytilan valtavilla näytöillä, jonka moderni esillepano kirvoitti paikalla olleilta paljon kehuja. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa postereihin täällä: https://or2017.net/electronic-poster-presentations/. Erityisen ansiokkaita olivat esimerkiksi CERN:in Towards the Next Generation CERN Institutional Repository ja La Trobe -yliopiston Opening up data to realise lofty research ambitions -posterit.

Kuva: Posterien edusta oli täynnä ihmisiä ja iloista puheensorinaa.

Pääkonferenssi

Varsinainen konferenssi järjestettiin Brisbanen keskustan Hilton-hotellissa. Osallistujia oli tällä kertaa noin 330 lähes kaikista maailmankolkista. Vaikutti siltä, että kauempaa matkaan lähteneet osallistujat olisivat olleet aavistuksen verran nuorempia kuin esimerkiksi edellisen vuoden OR-konferenssissa Dublinissa. Australialaisia oli ymmärrettävästi enemmän kuin muualta tulleita ja niinpä mainittiinkin muutamaan otteeseen olevan “mukavaa, että tällä kertaa matka kulki eri suuntaan”. Avajais-keynoten piti Sir Timothy Gowers Cambridgen yliopistosta aiheesta Perverse incentives: how the reward structures of academia are getting in the way of scholarly communication and good science.

Kuva: Hiltonin astetta syvempi valokuilu.

Esityksiä oli tänäkin vuonna paljon ja ne käsittelivät hyvin vaihtelevia aiheita, minkä huomasi erityisesti 24/7-sessioiden polveilevista ohjelmalistauksista, joissa käsiteltiin tulevia uudistuksia julkaisuarkistoissa, kirjastoalan “uudelleen keksimistä”, metatiedon ja kuvailutyön muutoksia ja monia muita asioita. Julkaisuarkistojärjestelmissä uutuuksia olivat muun muassa uusi Fedoraan pohjautuva, Hydra-in-a-box -projektissa tuotettu julkaisuarkistojärjestelmä Hyku, sekä tulevan DSpace 7 -version kehityksen edistysaskeleet. Yleisemmin esityksissä puhuttiin paljon siitä miten sekä julkaisuarkistojen että pitkäaikaissäilytyksen ja -saatavuuden tärkeys saataisiin pidettyä ajankohtaisena, kaikkien tiedossa olevana asiana. Aihe puhutti monia myös taukojen aikana.

Digitaalisten kirjastojen ja arkistojen käyttöliittymät

Julkaisuarkistojen lisäksi ohjelma kattoi myös digitaaliset kuva- ja asiakirja-arkistot. Näidenkin aineistojen etsimiseen ja käsittelyyn suunnitellut verkkopalvelut tähtäävät tutkimustyön tehostamiseen ja mielekkyyteen.

International Image Interoperability Framework (IIIF) ja Mirador olivat esillä vahvasti tänä vuonna sekä tekijöiden että ohjelmien hyödyntäjien esityksissä. Finnan arkistoyhteistyöstä vastaavan suunnittelijan Piia Naukkarisen näkökulmasta mielenkiintoisimpaan antiin kuului Kalifornian yliopiston esitys tutkijoille rakennettavasta virtuaalisesta työtilasta. Palvelu mahdollistaa digitoitujen vanhojen käsinkirjoitettujen dokumenttien tutkimisen ja muokkaamisen. Palvelussa kokeiltiin aluksi kuvien tarkasteluun Mirador-kuvankatseluohjelmaa. Käyttäjien palautteen perusteella Miradorin käyttöliittymän todettiin kuitenkin olevan epäintuitiivinen, ja tämän vuoksi palvelussa päädyttiin kokeilemaan suljetun lähdekoodin kuvankatselulisäosaa.

Piia Naukkarisen ja Heli Kautosen esitys In the Spirit of Open Science: Design Principles for a Restricted Access Service käsitteli Suomessakin huomiota herättänyttä aihetta. Tutkijoiden pääsy hakemaan ja selaamaan eri syistä rajoitettuun käyttöön asetettua metadataa ja digitaalista arkistoaineistoa verkon kautta oli konferenssiyleisön mukaan osoittautunut ongelmaksi myös muualla maailmassa. Kautonen ja Naukkarinen olivat ratkoneet tätä haastetta positiivisen suunnittelun keinoin ja käyttäjien ongelmat lähtökohtana.

Kuva: Heli Kautonen puhumassa.

Ensimmäiseksi isoksi ratkaistavaksi asiaksi tässä vyyhdissä oli määritelty tutkijoiden tietämättömyys salatuista aineistoista. Tutkijat eivät tunne näitä hyödyllisiä aineistoja, koska niitä ei voi useimmista arkistoista hakea verkkopalveluiden kautta. Lisäksi niitä ei välttämättä voi tarkastella arkistorakennusten ulkopuolella. Aineistojen kuvailumetadatassa on usein tietoja, jotka täytyy rajata vain tutkimuskäyttöön niiden sisältämien henkilötietojen vuoksi. Lisäksi tekijänoikeuslainsäädäntö asettaa arkistoille ja kirjastoille erityisvaatimuksia. Esityksessä annettiin yksi ratkaisuvaihtoehto tämän ongelman purkamiseksi.

Torstain konferenssipäivän päätteeksi järjestettiin iltajuhla Queenslandin luonnontieteellisessä museossa, jossa dinosaurukset vahtivat yläilmoista ilonpitoa. Juhlassa päästiin maistelemaan australialaisia herkkuja ja nähtiin monenlaisia musiikkiesityksiä.


Kuva: Dinosauruksia ilta-gaalassa Queenslandin museossa.

Salamaesitys metadatasuosituksesta kotimaisille julkaisuarkistoille

Tanja Vienosen konferenssi huipentui viimeiseen päivään, jolloin hän piti helmikuun lopussa julkaistua metadatasuositusta koskevan Uniform metadata for Finnish repositories -esityksensä. Esitys oli osa viimeistä 24/7-sessiota, joten se oli hyvin tiivis ja keskittyi vain projektin pääasioihin. Suositukseen voi tutustua tarkemmin julkaisuarkistopalvelujen asiakaswikissä ja esitys löytyy Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta Doriasta.

Samassa sessiossa käsiteltiin myös muita eri maiden julkaisuarkistojen uudistuksia. Salissa oli edellisen illan gaalaillallisesta huolimatta aika paljon kuulijoita, mikä saattoi lisätä entisestään puhujien esiintymisjännitystä. Kaikki esiintyjät pysyivät määrätyssä seitsemän minuutin aikarajassa niin hyvin, että sessio päättyi etuajassa.

Kuva: Tanja Vienonen esityksensä loppusuoralla.

Konferenssin päätöstilaisuutta ennen järjestettiin jo perinteeksi muodostunut leikkimielinen Ideas Challenge, jossa tutuista ja tuntemattomista konferenssiosallistujista kootut tiimit kisasivat siitä millä ryhmällä on paras idea uudesta teknologiasta, jolla voisi ratkaista jonkin todellisen julkaisuarkistoihin liittyvän ongelman. Ryhmiä oli yhteensä seitsemän ja vaikka yksi ryhmistä julistettiin voittajaksi, kaikki saivat kotiin viemisiksi oman palkintokassin. Yleisön suurista suosionosoituksista huolimatta raati ei valinnut voittajaksi elektronisten aineistojen kuvailua koskevaa ”Brisbanen julistusta” B-DONEOK:ta (Brisbane Declaration ON the Elimination Of Keywords). Idea julistukselle tuli Montana State -yliopiston Leila Belle Stermanin 24/7-esityksestä Developing human and machine readable IR metadata, jossa etsittiin keinoja helpottaa aineiston tallentamista julkaisuarkistoihin.

Lounaan jälkeen loppu-keynoten piti tohtori Xiaolin Zhang aiheesta Beyond repositories: from resource-oriented toward problem-solving-oriented. Esityksen jälkeen palkittiin posteri-äänestyksen voittaja James Cook -yliopiston Keeping an Institutional Repository Relevant -posteri. Vuoden 2018 konferenssin pitopaikaksi valittu Bozeman, Montana Yhdysvalloissa esittäytyi konferenssin päätteeksi ja toivotti kaikki tervetulleiksi Montanaan.

Konferenssin jälkeinen palautuminen

Osa Kansalliskirjaston retkueesta jatkoi vielä Australiaan tutustumista Pohjois-Queenslandissa, kun osa palasi pian konferenssin jälkeen takaisin Suomeen. Sillä eihän Australian matka olisi mitään ilman eukalyptuspuita ja kuvia Tyynenmeren rannalta.

Kuva: Rantaviivaa Hell’s Gatesilta Devil’s Rockille Noosan kansallispuistossa.

Kirjoittajien yhteystiedot:

Anis Moubarik, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
anis.moubarik[at]helsinki.fi

Piia Naukkarinen, suunnittelija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
piia.naukkarinen[at]helsinki.fi

Tanja Vienonen, tietoasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
tanja.vienonen[at]helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Theme by Anders Norén