Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2018(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802133374

Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien tulevaisuus

Korkeakoulujen kirjastojärjestelmien tulevaisuutta koskevassa suunnittelussa on tapahtunut alkuvuoden aikana merkittäviä käänteitä.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen nykyinen, vuodesta 2001 käytössä ollut Voyager-kirjastojärjestelmä on vähitellen lähestymässä elinkaarensa loppua. Uuden kirjastojärjestelmän valinta on ollut valmisteilla jo usean vuoden ajan. Kansalliskirjaston koordinoimassa valintaa valmistelleessa projektissa perehdyttiin laajasti markkinoilla oleviin kaupallisiin ja avoimen lähdekoodin järjestelmiin.

Korkeakoulukirjastot eivät lopulta päässeet yksimielisyyteen uuden kaikkien kirjastojen yhteisen järjestelmän hankinnasta. Niinpä kansallinen hankintayhteistyö purkautui ja tilalle muodostui tammikuulta alkaen nopealla aikataululla aikana kaksi vaihtoehtoista ryhmää, joihin kirjastot ovat voineet halutessaan liittyä:

  1. Kaupallisen, yhtenäisen Software as a Service -mallilla (SaaS) tarjottavan järjestelmän kilpailuttava ryhmä
  2. Avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmän käyttöön ottava ryhmä

Kaupallista pilvipalveluna toimivaa kirjastojärjestelmää kilpailuttavan ryhmän ilmoittautumisten deadline oli tiistaina 13.2., eli kirjastojen piti tehdä päätökset mukaan lähtemisestä siihen mennessä. Tietolinjan saamien tietojen mukaan tässä ryhmässä on mukana pääosa isoista yliopistokirjastoista ja osa ammattikorkeakoulukirjastoista. Ryhmä pyrkii saamaan uuden järjestelmän kilpailutuksen käyntiin nopealla aikataululla jo kevään 2018 aikana.

Myös Kohan käyttöönottoa suunnittelevien kirjastojen ryhmässä on mukana sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulukirjastoja. Koha on jo ennestään laajassa käytössä suomalaisissa yleisissä kirjastoissa, ja yliopistokirjastoista Jyväskylän yliopisto Avoimen tiedon keskus on ilmoittanut, että sillä on omalta osaltaan valmiudet ottaa Koha käyttöön jo tämän vuoden aikana. Koha-pohjaista järjestelmää on tarkoitus tarjota myös SaaS-tyyppisenä palveluna.

Kansalliskirjasto päätti 13.2. lähteä mukaan yhteistyöhön Koha-järjestelmää käyttöönottavien korkeakoulukirjastojen kanssa (ks. uutinen). Ratkaisuun vaikutti hankintaprojektin teettämä markkinatutkimus, jonka mukaan markkinoilla olevissa SaaS-järjestelmissä on ongelmia erityisesti rajapintojen toiminnallisuuksissa, suorituskyvyssä ja pysyvyydessä. Tämä saattaa aiheuttaa haasteita esimerkiksi ulkoiseen asiakasliittymään ja kuvailuympäristöön liittyvien kytkentöjen kannalta. On nähtävissä, että tulevaisuuden palvelutarpeet vaativat entistä enemmän palveluiden keskinäistä integroituvuutta ja yhteentoimivuutta.

Kansalliskirjasto jatkaa joka tapauksessa nykyisen korkeakoulukirjastoja palvelevan Voyager-kirjastojärjestelmän ylläpitoa Linnea2- ja AMKIT-konsortioiden ratkaisujen mukaisesti.

Kansalliskirjaston tuottamat muut korkeakoulukirjastojen keskitetyt palvelut jatkuvat kirjastojärjestelmätilanteesta riippumatta. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Finnaa, jonka mukana korkeakoulut saavat käyttöönsä keskitetyn artikkeli-indeksin ja linkityspalvelun (PCI ja SFX). Kansallista kuvailuympäristöä Melindaa sekä Finto-ontologiapalvelua kehitetään myös edelleen pysyvinä palveluina.

OUTI-kirjastot ottivat Finnan käyttöön ensimmäisenä Koha-kirjastona

Oulun seudun OUTI-kirjastot julkaisivat ensimmäisinä Koha-kirjastojärjestelmän käyttäjinä Finna-verkkokirjaston Lainan päivänä 8.2.. OUTI-Finna sisältää OUTI-kirjastojen (Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi) aineistojen hakupalvelun.

Uusi verkkokirjasto löytyy osoitteesta https://outi.finna.fi. Se on aluksi käytössä rinnakkain nykyisen, ensi kesänä käytöstä poistuvan verkkokirjaston kanssa. Uuden verkkokirjaston toimintoja ja sisältöjä kehitetään jatkuvasti.

Uusi Elsevier-sopimus herätti keskustelua

FinELibin neuvottelema uusi kolmivuotinen Elsevier-sopimus julkistettiin tammikuun puolivälissä 2018. Sopimuksen arvo on yhteensä 27 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy Science Direct Freedom Collectionin aineistojen käyttöoikeuden lisäksi myös open access -elementtinä 50 %:n alennus useimpien Elsevierin julkaisemien lehtien artikkelimaksuista.

Sopimusneuvottelut herättivät etukäteen runsaasti kansainvälistä huomiota, ja niihin kohdistui etukäteen paljon odotuksia myös kansallisesti, mm. tutkijoiden neuvotteluihin liittyen julkaiseman No deal, no review -manifestin ansiosta. Sopimus herätti avoimen tieteen aktivistien keskuudessa tuoreeltaan paljon keskustelua ja myös kriittisiä kommentteja – tutkijoiden keskuudessa olisi selkeästi ollut valmiutta myös siihen, ettei sopimusta olisi syntynyt lainkaan. FinELib on sittemmin julkaissut runsaasti yksityiskohtaista tietoa sopimuksen sisällöstä ja sen hinnasta eri organisaatioissa.

Osa sopimusuutisen yhteydessä käydystä keskustelusta liittyi Helsingin yliopiston lähes saman tien julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan yliopisto huolehtii omien tutkijoidensa osalta keskitetysti sopimukseen sisältyvän alennuksen piirissä olevien lehtien artikkelimaksujen maksamisesta. Yliopisto maksaa seuraavien kolmen vuoden ajan toisen puolen artikkelimaksuista, eli näissä lehdissä julkaiseminen on tutkijoiden kannalta ilmaista.

Open access -aktivistien kommenteissa tämän tulkittiin tarkoittavan sitä, että yliopisto suosii Elsevierin OA- ja hybridilehdissä julkaisemista muiden avointen julkaisukanavien kustannuksella. Helsingin yliopiston kirjasto on sittemmin selventänyt, että kyseessä on tilapäinen ratkaisu, jonka tarkoituksena on edistää open access -julkaisuja ja näistä maksettuja artikkelimaksuja koskevan tiedon keräämistä.

Fennica saatavilla avoimena datana

Suomen kansallisbibliografia Fennica on ollut joulukuun puolesta välistä lähtien saatavilla CC0-lisensoituna avoimena data-aineistona. Fennicaa ja muitakin Kansalliskirjaston avoimia tietovarantoja ja rajapintoja koskevia tietoja on koottu Kansalliskirjaston datakatalogiin.

Fennican tietoja pääsee nyt selaamaan avoimen datan päälle rakennetun käyttöliittymän avulla osoitteessa http://data.nationallibrary.fi/. Jokainen teos, henkilö, organisaatio, paikka ja aihe näyttäytyy sivuna, jotka linkittyvät toisiinsa erilaisin suhtein, esimerkiksi teoksella on yleensä tekijä, joka on henkilö ja teoksen versiolla tai painoksella yleensä kustantaja, joka on organisaatio. Sivuja on yhteensä noin 2 miljoonaa.

Linkitettyyn dataan pääsee käsiksi usealla eri tavalla. Teoksille ja muille resursseille on annettu URI-tunnisteet, jotka tarjoavat myös koneluettavaa dataa mm. JSON-LD-, Turtle- ja RDF/XML-formaateissa. Tarjolla on myös SPARQL- ja Linked Data Fragments -kyselyrajapinnat, joiden avulla aineistoon voidaan kohdistaa laajempia kyselyitä. Koko aineisto on myös ladattavissa sekä RDF-muodossa että alkuperäisinä MARC-tietueina

Ks. laajempi uutinen Fennican ja Kansalliskirjaston muiden tietoaineistojen avaamisesta.

Sähköisten opinnäytteiden arkistointiohje korkeakouluille

Opinnäytteiden arkistointikäytännöt ovat useassa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa muutosvaiheessa. Kansallisarkiston vuosina 2014 ja 2016 tekemien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytteiden pysyvää säilytystä koskevien päätösten tavoitteena oli tukea niiden säilyttämistä sähköisessä muodossa. Korkeakouluissa on kuitenkin noussut myös tämän jälkeen esiin kysymyksiä opinnäytteiden sähköisen arkistoinnin organisoinnista ja siihen liittyvästä työnjaosta.

Tilanteen selkiyttämiseksi perustettiin keväällä 2017 työryhmä, jonka työstämä Sähköisten opinnäytteiden arkistointiohje korkeakouluille on nyt saatavilla. Ryhmässä oli mukana edustajia sekä Kansallisarkistosta, Kansalliskirjastosta että korkeakoulusektoreilta. Ohjetta päivitetään myös jatkossa siitä saadun palautteen perusteella.

”Yliopisto ilman kirjastoa”

Tietolinjan edellisessä numerossa tarkasteltiin korkeakoulukirjastoissa tapahtuneita muutoksia tilastojen valossa. Muutokset ovat jatkuneet myös artikkelin ilmestymisen jälkeen.

Acatiimi-lehden numerossa 1/2018 ilmestynyt Juha Merimaan artikkeli ”Yliopisto ilman kirjastoa” kertoo Aalto-yliopiston päätöksestä jakaa oman kirjastonsa aiemmat toiminnot vuoden alusta alkaen neljään erilliseen toimialaan siten, ettei yliopistolla enää ole lainkaan nämä toiminnot yhdistävää kirjasto-organisaatiota. Kirjaston tehtäviä perineistä toimialoista suurimpia ovat oppimisen palvelut ja tutkimuksen tukipalvelut, minkä lisäksi kirjastolaisia on nyt myös johdon tukipalveluissa ja tietotekniikkapalveluissa.

Kirjastotoiminnan tulevista näkymistä artikkelissa haastateltu yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen toteaa seuraavaa:

[…] tosiasia on, että väki vähenee edelleen. Koska yliopistojen rahoitustilanne on edelleen heikompi kuin toivoisimme, pyrimme suuntaamaan kaikki mahdolliset resurssit opetukseen ja tutkimukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tukipalvelut pitää organisoida niin tehokkaasti kuin suinkin mahdollista.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.