Vuosien 1918-1929 lehtiaineistot käyttöön vuodeksi 2018

Pääkkönen T (2018). Vuosien 1918-1929 lehtiaineistot käyttöön vuodeksi 2018. Tietolinja, 2018(1). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802133368

Kuten Kansalliskirjaston vuodenvaihteessa julkaisema tiedote kertoi, aiemmin avattujen aineistojen lisäksi myös 1920-luvun lehdet ovat olleet tammikuun alusta lähtien avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Kansalliskirjaston digitoimia sanoma- ja aikakauslehtiä on nyt avoimessa verkkokäytössä yhteensä 7 493 417 sivua ja määrä kasvaa vielä digitoinnin edistyessä. Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen vuosikerrat 1918-1929 kattava sopimus mahdollistaa näiden aineistojen käytön ainakin vuoden 2018 ajan.

Vuosien 1918-1929 aineistot

Vuosien 1918-1929 lehtiaineistot tarjoavat mielenkiintoisen näkymän itsenäisen Suomen alkuvuosien historiaan, jossa monet asiat ovat jo tuttuja, mutta monet muut enemmän tai vähemmän toisenlaisia. Lehtiä selailemalla ja kokotekstihakuja tekemällä pääsee nopeasti käsiksi sekä historiankirjoisista tuttuihin että osin jo unohtuneisiin tapahtumiin ja keskusteluihin. Lehtien sivuille on tallentunut yhtä lailla sekä valtiollista historiaa että arkipäivän ilmiöitä.

Aikakauden alkuun osuu myös sisällissota, joka ilmeni lehtiaineistoissa pitkinäkin katkoina ja muutoksina. Osa lehdistä lopetti tässä vaiheessa ilmestymisen kokonaan, mutta tilalle syntyi ennen pitkää uusia lehtiä. Poliittinen kuohunta ei loppunut tähänkään, sillä vasta perustettu itsenäinen valtio haki monin tavoin muotoaan ja sekä sodan jälkipyykistä että uuden valtion identiteetistä käytiin edelleen kiivasta kädenvääntöä. Samaan aikaan monet modernin maailman ilmiöt – elokuvista ja radiosta alkaen – alkoivat saada yhä isomman roolin ainakin kaupunkilaisten elämässä. Kaikki tämä näkyy elävästi aikakauden lehtien sivuilla.

Kuva: Etelä-Savo-lehti kommentoi maailman menoa 29.8.1929 ilmestyneessä numerossaan.

Kansalliskirjasto on saanut tutkijoilta palautetta, että digitoidut lehdet ja Digi-palvelun hakuominaisuudet mahdollistavat entistä helpomman aineistojen analysoinnin, varsinkin kun ne ovat nyt vapaasti saatavilla. Avattuja aineistoja voi käyttää myös muulla tavoin. Valtioneuvoston http://www.muistovuosi.fi/-sivusto on hyödyntänyt sanomalehtiä ja Turun yliopiston Elämää Turussa -blogissa turkulaiset historioitsijat seuraavat sanomalehtiaineistojen avulla päivä päivältä elämänmenoa Turussa 1.9.1917-31.5.1918. Blogissa ilmestyy joka päivä uusi kirjoitus, joka voi kertoa esim. zeppeliineistä, kevään säästä tai paikallisista kohuista.

Kuva: Appelsiin*-sanarungon esiintymiskertoja vuosien 1901-1929 sanomalehdissä. Sotavuosina appelsiineja ei juuri mainittu.

Uusien aineistojen avautumisen myötä Digi-palvelu ja sen aineistot saivat paljon muutakin huomiota. Viime vuoden tapaan useat lehdet hyödynsivät aineistoa omissa jutuissaan ja kertoivat avauksesta omille lukijoilleen omasta paikallisesta näkökulmastaan. Esim. Forssan lehti kertoi lehtien yleisökäytöstä ja Kaakon Viestinnän eri lehdet, kuten Uutisvuoksi, kuvasivat digiä ”avaimena elävään historiaan” käydessään läpi tammikuun 1918 kahden viimeisen viikon tapahtumia. Etelä-Saimaa seurasi sisällissodan alkamisen uutisointia aina lehden ilmestymisen katkeamiseen saakka ja Länsi-Savon jutussa kerrottiin Mikkelin punavankien karuista oloista. YLE teki myös juttusarjan vuoden 1918 alun tapahtumista alkaen artikkelilla ”Leipä lopussa, kaupunginvaltuusto vangittuna ja työläisiä maantielle”. Juttu liittyi Yle Tampereen radio-ohjelmaan, jossa teemana oli historiallinen lehtikatsaus.

Käyttötilastoista

Digi-palvelun käyttömäärät kasvoivat jo vuosi sitten 1910-luvun lehtien avautuessa merkittävästi, mutta olemme huomanneet, että 1920-luvun aineistojen avaus on nostanut peruskäyttöä ainakin alkuvaiheessa jälleen uudelle tasolle. Tieto uusien aineistojen avautumisesta alkoi levitä heti uudenvuodenpäivänä, ja aamuvirkkujen käyttäjien ansiosta se sai huomiota sosiaalisessa mediassa jo aamusta alkaen. Seuraava käyttöpiikki havaittiin Kansalliskirjaston ja Kopioston julkaisemien tiedotteiden jälkeen. Sukututkijoiden ja muidenkin suurten käyttäjäryhmien keskuudessa saadun huomion ansioista aineistojen käyttöluvut kasvoivat jopa vuoden takaisia lukuja suuremmiksi.

Vaikka käyttäjät ehkä tulevat Digi-palveluun uusien vasta avattujen aineistojen houkuttelemina, näyttää siltä, että samalla myös aiemmin julkaistujen aineistojen käyttö kasvaa. Näihin kuuluvat esim. Uusi Suometar tai Savotar, josta oli tammikuun viidentoista suosituimman leikkeen päätynyt Pudasjärven susien määrää arvioiva juttu.

Ota yhteyttä!

Olemme juuri lisäämässä Digiin uusia toiminnallisuuksia, joten jos asia kiinnostaa, seuraa Facebook-sivuamme https://www.facebook.com/digikansalliskirjasto/. Tiedotamme siellä tulevista kyselyistä ja uusista tai muokatuista toiminnoista, joihin toivomme käyttäjäpalautetta ja kevään mittaan myös apua toimintojen testaukseen.

Digitalia-projekti järjestää sanomalehtien käytöstä paikallishistoriasta työpajan DHN18-konferenssissa Helsingissä, josta lisätietoja Digitalian blogissa. Kansalliskirjasto on mukana myös ’Hacking the News’-työpajassa, jossa teemana on sanomalehti- ja verkkoaineistojen tiedonlouhinta. Tervetuloa mukaan!

Kirjoittajan yhteystiedot

Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto
Saimaankatu 6, 50100 MIKKELI
tuula.paakkonen [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.