Ajankohtaista meiltä ja muualta

Ajankohtaista meiltä ja muualta. Tietolinja, 2018(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092336399

Kohti yhä verkostoituneempaa (meta)tietoa

Kuvailusäännöt tukevat kuvailutietojen tuottamista kansainvälisesti yhteensopivasti. RDA-kuvailusääntötekstin rakenne ja sisältö sekä RDA Toolkit -palvelun käyttöliittymä uudistuvat 2019. Uudistus tuo uusia kuvailukohteita, kuten paikka, ajanjakso ja nomen. Uudistusta kutsutaan nimellä 3R, joka tulee sanoista RDA Toolkit Restructure and Redesign.

Kuva 1. RDA:n uusi logo.

RDA-uudistumisen päätavoitteena on parantaa RDA Toolkitin käytettävyyttä. Katso RDA-kehittämisverkoston vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Uudet kuvailukohteet kiinnostavat myös kirjastosektorin ulkopuolisia metatiedontuottajia, mikä lisää yhteentoimivan metatiedon yhteistuotantoa. Tiedonhakijalle RDA:n mukaisen metatiedon moniulotteisuus ja yhteentoimivuus tuo lisää hakupisteitä ja polkuja tietoon. Toteutuakseen tämä vaatii kuitenkin myös tietojärjestelmien ja tietomallin (tallennusformaatin) vaihtamista tiedon verkostoitumista tukeviksi.

Uuden RDA Toolkitin keskeneräinen beta-versio julkaistiin kesäkuussa 2018. Katso Kuvailusääntöpalvelun tekemä alkukartoitus. Beta-versio löytyy osoitteesta: https://beta.rdatoolkit.org/rda.web/. Palveluun kirjaudutaan samoilla tunnuksilla kuin nykyiseen RDA Toolkitiin.

Kuva 2. RDA:n käyttäjät maailmalla.

Uuden RDA:n käyttöönoton ajankohdasta päätetään tietokantakohtaisesti. Käyttöönotto on kuitenkin hyvä olla ennen nykyisen RDA Toolkitin käytöstä poistamista, joka tapahtuu vuosi uuden RDA Toolkitin valmistumisen jälkeen (eli todennäköisesti keväällä 2020).

Ennen käyttöönottovaihetta

  • kuvailusääntöteksti ja käyttöliittymä suomennetaan (syksyllä 2018 ja keväällä 2019)
  • sääntötekstin käyttöä tukevat linjaukset, esimerkit ja työohjeet päivitetään (keväällä 2019 ja syksyllä 2019)
  • RDA Toolkitin käytöstä järjestetään esittelevät koulutukset (syksyllä 2019).

RDA:n uudistumisesta saa lisätietoa

Kirjoittajan yhteystiedot:

Marja-Liisa Seppälä, kehittämispäällikkö
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut
PL 15, 00014 Helsingin yliopisto
sähköposti: marja-liisa.seppala [at] helsinki.fi

Plan S – pikavauhtia kohti tieteellisten julkaisujen avoimuutta

Science Europen syyskuun alussa julkaisema kymmenkohtainen Plan S ja sen ympärille keskeisistä tutkimusrahoittajista koottu Coalition S pyrkivät nopeuttamaan radikaalisti siirtymistä tieteellisten julkaisujen avoimuuteen. Coalition S -organisaatioilta saadulla rahoituksella tuotettujen artikkelien pitäisi olla kattavasti avoimia viimeistään vuodesta 2020 lähtien, eli noin puolentoista vuoden päästä. Kirjamuotoisille julkaisulle annetaan enemmän armonaikaa.

Avoimuudelle asetetaan suunnitelmassa tiukat, joskaan ei täysin yksiselitteiset ehdot. Hybridi-OA:ta tai rinnakkaistallenteiden embargoja ei enää hyväksytä, julkaisujen oikeuksien pitää jäädä tekijöille (eikä siirtyä kustantajille, kuten tähän asti) ja julkaisut pitää lisensioida avoimilla lisensseillä, ensisijaisesti CC-BY-lisenssillä. Julkaisuista maksettaville artikkelimaksuille asetetaan myös yläraja, jota ei tosin ole vielä määritelty. Alustavien arvioiden mukaan noin 85% tutkijoiden käyttämistä julkaisukanavista ei tällä hetkellä täytä Plan S:n asettamia ehtoja, mukaan lukien esim. Naturen ja Sciencen kaltaiset johtavat tiedelehdet.

Plan S:n taustalla on EU:n päätöksentekijöiden jo vuonna 2016 tekemä linjaus, että tieteellisten julkaisujen pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä sataprosenttisesti avoimia. Vaikka julkaisujen avoimuus on tämän jälkeen yleistynyt, useimmissa maissa ei olla vielä lähelläkään tällaisia lukemia. Kuvaavaa kyllä sekä suunnitelman että sitä tukemaan kootun rahoittajien yhteenliittymän nimissä esiintyvän S-kirjaimen on kerrottu viittaavan sanoihin ”Science, Speed, Solution, Shock”.

Suunnitelmaan sisältyy myös hyviä aikomuksia avoimille julkaisukanaville ja muillekin avointa julkaisemista tukeville infrastruktuureille annettavaan tukeen liittyen. Coalition S:n jäsenorganisaatiot sitoutuvat huolehtimaan siitä, että tutkijoille on tarjolla asetetut vaatimukset täyttäviä, laadukkaita julkaisukanavia. Tavoitteena on, etteivät julkaisemisen kustannukset jää tutkijoiden itsensä maksettavaksi, vaan tutkimusrahoittajat ja -organisaatiot ottavat vastuun niistä.

Suomen Akatemia päätti syyskuun lopulla liittyä mukaan Coalition S:ään. Akatemian tähänastiset open access -linjaukset ovat poikenneet Plan S:ssä esitetyistä, eli niihin lienee odotettavissa muutoksia.

Ruotsi luopui Elsevieristä

Kevään 2018 suurin open access -uutinen kuultiin Ruotsista, jossa kirjastojen kansallinen Bibsam-konsortio päätti irtisanoa Elsevier-sopimuksensa sen jälkeen kun kustantajan kanssa ei päästy sopuun open access -julkaisemiseen liittyvistä sopimusehdoista.

Sopimus päättyi kesäkuun lopussa 2018. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruotsalaisilla organisaatioilla ei enää ole pääsyä sopimuksen päättymisen jälkeen julkaistuihin uusiin artikkeleihin, open access -sisältöjä luonnollisesti lukuunottamatta. Muutos ei siis ole äkkiseltään kovin radikaali, sillä ennen sopimuksen päättymistä ilmestyneet aineistot ovat edelleen käytettävissä entiseen tapaan.

Bibsam-konsortio on julkaissut mielenkiintoisen kysymys ja vastaus -sivun sopimuksen päättymisen taustalla olevista syistä ja sen vaikutuksista.

Useat ruotsalaiset yliopistot (esim. Tukholman yliopisto) ovat uutisoineet käyttävänsä Elsevier-sopimuksesta säästyneet varat open access -julkaisemisen tukemiseen.

Julkaisujen avoimuus yleistyy Suomessa

OKM:n julkaisutiedonkeruun yhteydessä kerättyjen open access -tietojen perusteella julkaisujen avoin saatavuus on yleistymässä nopeasti myös suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa avointen julkaisujen osuus vertaisarvioiduista artikkeleista oli vuonna 2017 noussut 41,7 %:iin (2016: 28,9 %). Ammattikorkeakoulussa vastaava luku oli vielä korkeampi, 56,2 % (2016: 49,9 %).

Kuva: Vertaisarvioitujen OA-artikkelien (julkaisutyypit A1-A4) osuudet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2016 ja 2017, tilanne 28.8.2018. Tiedot on kerätty Juuli-portaalista.

Kehityksen voi olettaa nopeutuvan entisestään lähitulevaisuudessa, sillä avointen julkaisujen osuutta kaavaillaan yhdeksi kriteeriksi yliopistojen rahoitusmalliin ensi vuodesta lähtien. Open access -julkaisemisesta on kerätty nykymuotoista dataa vuodesta 2016 lähtien, eli ensi vuonna avointen julkaisujen osuudesta on käytettävissä rahoitusmallia varten tarvittavat kolmen edellisen vuoden tiedot.

Avointa julkaisemista koskevien tietojen keruuta pyritään kehittämään edelleen osana laajempaa Tutkimustietovaranto-hanketta. Potentiaalisena uutena keruukohteena esille ovat nousseet open access -julkaisuista maksettuja julkaisumaksuja (APC) koskevat tiedot, joille olisi käyttöä mm. FinELibin sopimusneuvotteluissa. Monien muiden maiden (mm. Ruotsi) vastaavia tietoja on julkaistu jo aiemmin kansainvälisesä OpenAPC-palvelussa.

Kotimaisten lehtien rahoitusmalli esillä kansainvälisesti

Kotilava-hankkeessa kehitellyn kotimaisten tiedelehtien uuden rahoitusmallin käyttöönotosta ei ole vielä tehty päätöksiä, vaan sitä koskeva keskustelu jatkuu edelleen. Ehdotettu rahoitusmalli on kuitenkin saanut runsaasti kansainvälistä huomiota, yhtenä Fair Open Access -tyyppisenä toimintamallina muiden joukossa.

UK Serials Groupin Insights-lehti julkaisi kesäkuun lopulla Kotilava-hanketta ja rahoitusmallin suunnittelussa kohdattuja haasteita käsittelevän artikkelin:

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26 (Kaikukatu 4), 00014 Helsingin yliopisto
jyrki.ilva [at] helsinki.fi