Hieno palvelu, mutta sisältöä lisää – Kansalliskirjasto kyseli Digi-palvelun käyttökokemuksia

Pääkkönen T, Lilja J (2018). Hieno palvelu, mutta sisältöä lisää – Kansalliskirjasto kyseli Digi-palvelun käyttökokemuksia . Tietolinja, 2018(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092336401

Sanoma- ja aikakauslehtiä sekä muuta digitoitua aineistoa tarjoava Digi.kansalliskirjasto.fi -käyttöliittymä on Kansalliskirjaston suosituimpia palveluita. Vuonna 2017 sieltä ladattiin 7,3 miljoonaa sivua. Lähivuosiksi  Digille suunnitellaan laajamittaista kehitysprojektia, joka toisi siihen uusia ominaisuuksia. Siksi oli tärkeää tietää, miten käyttäjät palvelua hyödyntävät ja mitä he siltä toivovat.

Tietoa käyttäjäkunnasta ja käyttötarkoituksista tarvitaan myös neuvoteltaessa tekijänoikeudenalaisten aineistojen avaamisesta yleisölle. Kansalliskirjasto osti syksyllä 2017 Kopiostolta lisenssin, jolla se saattoi avata vuosien 1918-1929 lehdet kaikkien kiinnostuneiden käyttöön vuodeksi 2018. Neuvottelut lisensoinnin jatkosta käynnistyvät lähiviikkoina, ja kyselyssä kerätty aineisto toimii tässä arvokkaana taustatietona.

Kysely suunniteltiin siten, että osaa kysymyksistä voidaan toistaa sellaisenaan tulevissa kyselyissä ja näin seurata käyttökokemuksen muutoksia. Tilaa jätettiin myös vapaille kommenteille. Kaikkiaan kysymyksiä oli 14, joista seitsemän oli pakollisia.

Tarkoitus oli pitää kyselyä auki kolmen viikon ajan, mutta vastausaikaa jatkettiin, jotta vastauksia saataisiin enemmän. Kysely oli auki 14.6. – 31.7. Alkuperäinen tavoite oli rikkoa sadan vastaajan raja, mikä onnistuikin, sillä vastauksia saatiin lopulta 140. Suhteessa etusivulla vierailleisiin vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, eli noin kahteen prosenttiin. Vastaajien kesken arvottiin kirjapalkintoja ja museokortti, joka ilahdutti suuresti voittajaa.

Toistuvaa käyttöä moniin tarkoituksiin

Taustatietona kysyttiin, millä laitteilla ja kuinka usein käyttäjät vierailevat Digissä. Suurin osa käyttäjistä käyttää kotitietokonetta päälaitteenaan. Tämän lisäksi tabletti tai älypuhelin oli käytössä neljänneksellä. Myös aiemmat verkkoanalyytikan tulokset ovat osoittaneet mobiilikäytön olevan kasvava trendi. Pari käyttäjää tunnusti käyttävänsä palvelua työpaikan tietokoneelta, ja mainittiinpa myös Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasema yhtenä valintana.

Palveluntarjoajan kannalta ilahduttava tulos oli, että suurin osa käyttää Digiä säännöllisesti – yli 70 % vähintään kuukausittain. Kuvasta 1 ilmenee, että 8% vastanneista vieraili Digissä ensimmäistä kertaa, ja saman verran löytyi palvelua päivittäin käyttäviä konkareita.

Kuva 1. Digi-palvelun käyttötiheys.

Palvelun käyttötarkoitusten kartoittaminen on tärkeää varsinkin mietittäessä, mitä aineistoja Kansalliskirjaston kannattaa digitoida ja millaisia ominaisuuksia datalta ja käyttöliittymältä tarvitaan. Taulukossa 1 kuvataan, miten Digin käyttäjät vastasivat kysymykseen ”Missä käyttötarkoituksessa olet yleisimmin käyttänyt digi.kansalliskirjasto.fi-palvelua viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana? Vastaaja sai valita yhden tai useampia vaihtoehtoja.

Käyttötarkoitus (monivalinta)
Vastauksia % tapauksista
N %
Käyttötarkoitus Tieteellinen tutkimus 26 11,3% 18,6%
Korkeakouluopinnot 13 5,7% 9,3%
Sukututkimus 83 36,1% 59,3%
Tutkimus yksityisiin tarpeisiin 40 17,4% 28,6%
Tutkimus oman organisaation / yrityksen tarpeisiin 18 7,8% 12,9%
Peruskouluopinnot 1 0,4% 0,7%
Selailu 39 17,0% 27,9%
Muu 10 4,3% 7,1%
Yhteensä 230 100,0% 164,3%

Taulukko 1. Digin käyttötarkoitus. Vastaaja sai valita useampia käyttötarkoituksia. %-sarake ilmaisee ilmaisee tapausten osuuden suhteessa kaikkiin ilmoitettuihin tarkoituksiin (N=230), % tapauksista -sarake puolestaan tapausten osuuden suhteessa kaikkiin vastaajiin (N=140).

Tarkoituksista kärjessä oli sukututkimus sekä yksittäisenä valintana, mutta monella myös yhtenä valintana muiden tarkoitusten joukossa. Selailu, tieteellinen tutkimus ja tutkimus yksityisiin tarpeisiin olivat muut päävalinnat, joiden jälkeen erilaisia yhdistelmiä löytyi kaikkiaan 35 erilaista. Tieteellisen tutkimuksen valinneiden määrään saattoi vaikuttaa, että kysely tehtiin kesäaikaan, jolloin opinnäytetöihin aineistoa etsivien määrä oli vähäisempi kuin lukukausien aikana.

Sekä numeeristen että sanallisten vastausten perusteella syntyy vaikutelma, että samoilla asiakkailla erilaiset käyttösyyt yhdistyvät. Vaihtelemalla hakulauseita löydetään kiinnostavia sisältöjä työ-, harraste- ja muihin tarpeisiin.

Käytetyistä aineistoista sanomalehdet olivat suosituimpia. 90% vastaajista käytti niitä joko ainoana aineistona tai osana laajempaa kokonaisuutta. Seuraavina tulivat aikakauslehdet ja pienpainatteet. Vuosirajoista kysyttäessä tekijänoikeuksista vapaa, vuoteen 1917 asti ulottuva aineisto oli käytetyintä, vuodeksi 2018 avattu aikajakso 1918-1929 oli toisella sijalla. Uudempaa, vapaasta käytöstä puuttuvaa aineistoa, kuten 1930-luvun lehtiä kaipailtiin avovastauksissa paljon.

Mitä etsit?

Avovastauksista löytyi kiinnostavia aiheita, joita sanomalehdistä etsitään: omia sukulaisia, perinnetietoja asuinpaikasta tai vaikkapa uutisia vuonna 1914 järjestetyistä laulukilpailuista. Eräässä tapauksessa museovierailu innosti digitoitujen sanomalehtien pariin etsimään lisää tietoa aiempien vuosien tapahtumista. Kulttuurilaitokset voisivatkin ehkä enemmän markkinoida toistensa palveluja esimerkiksi linkittämällä näyttelyjen esineistöä vanhaan uutisaineistoon.

Kiinnostava esimerkki tutkimuskäytöstä oli projekti, jossa kerättiin lehtien paikalliskirjeitä. Näitä kirjeitä lähetettiin eri seuduilta sanomalehtiin kertomaan lähialueen tapahtumista, eihän toimittajia riittänyt kaikkiin pitäjiin. Paikallisten kynäniekkojen kirjoittamat kirjeet ovat olleet kätevä tiedonvälityskeino ja nykylukijallekin valaisevaa tietoa elämänmenosta syrjäseuduilla.


Kuva 2. Kirjeitä maaseuduilta (Uusi Suometar 1.11.1887)

Lisää, lisää

Koska kyselyn päätarkoituksena oli Digi-palvelun kehittäminen, kriittinen palaute oli erittäin tervetullutta. Palautteissa tulikin muutamia mainintoja Digin hakutoimintojen odottamattomista ongelmista. Asiaa selviteltäessä todettiin, että ongelma ei johtunut pelkästään kasvaneesta aineistojen käytöstä, vaan myös verkon muiden hakukoneiden aktiivisuudesta. Hakukoneiden indeksointiohjeistuksia on nyt muutettu, joten tämä ongelma on jo korjautunut.

Vapaissa kommenteissa palvelu sai myös paljon kiitosta:

Mahtava palvelu. toivoisin, että tänä vuonna ennakkokäytössä olevat lehdet olisi käytössä tästä lähtien, ei vain tänä vuonna”

Aineistotoiveita: – Tammerkoski-lehti – Lisää muita aikakauslehtiä – Lisää erilaisia pienpainatteita: esitteet, esitemäiset matkaoppaat

Tuhannet kiitokset 1920-luvun sanomalehti ja aikakauslehtiaineistojen avaamisesta edes hetkeksi meidän Helsingin ulkopuolella asuvienkin vapaaseen käyttöön

Palvelu toimii oikein hienosti, mutta sen tarjoamassa sisällössä hämmästyttää suuresti nämä aineistojen rajoitukset, 1918-1929 vain tämän vuoden ajan, vuodesta 1930 eteenpäin vain tietyillä työpäätteillä, jne. Suunnilleen yhtä suuresti kiinnostaisi tietää näiden rajoitusten perusteet, niitä ei missään mainita.

Siis ihan älyttömän hyvä palvelu! Kiitos. Joitakin vanhempia ulkomailla ilmestyviä suomenkielisiä lehtiä olen hiukan kaivannut (esim. Haaparannanlehti, Ruijan Suomenkielinen Lehti).

Yleisin palaute oli toive saada lisää aineistoa Digiin. Vastaajilla ei tuntunut olevan selkeää käsitystä tekijänoikeuksien asettamista rajoitteista, joten jatkossa on perusteltua parantaa ohjeistuksia Kansalliskirjaston verkkosivuille. Usein kysyttyjä kysymyksiä Digi-palvelussa on jo tältä osin päivitetty ja työ erilaisten käyttöoikeuksien tekemisestä asiakkaalle ymmärrettäväksi jatkuu. Aineistoja käyttäville on hyvä tiedottaa myös, että edelleen ilmestyvistä lehdistä toistaiseksi vain muutama on digitoitu koko historialtaan, alkuajoista nykypäiviin. Näitä ovat mm. Länsi-Savo ja Maaseudun tulevaisuus. Digitointia tehdään parhaillaan viihdelehdille ja uudelle vuosikarttumalle, jotta saadaan kuluvan vuoden lehdet talteen.

Aineistojen tutkimus- ja yleisökäyttöä pilotoidaan parhaillaan eri projekteissa ja muutamalle yliopistolle sanoma- ja aikakauslehdet on jo avattu vuoteen 2010, josta lisää tämän numeron artikkelissa Omalta koneelta käyttämään tekijänoikeudenalaisia aineistoja.

Aineistotoiveissa nousivat vahvasti esiin myös ulkosuomalaiset lehdet, kuten Venäjällä ilmestyneet suomenkieliset lehdet. Digistähän löytyy jo esimerkiksi amerikansuomalaisten aikakauslehtiä. Näitä voi hakea valitsemalla ilmestymispaikaksi kaupunkeja, joissa amerikansuomalaiset ovat asuneet, esim. New York, Calumet tai Hancock.

Kuva 3. Amerikansuomalaisia lehtiä

Eteenpäin!

Kansalliskirjasto on kiitollinen vastaajille ja lupaa käyttää kyselystä saatuja ideoita työkaluna Digin kehityksessä. Tavoitteena on järjestää kyselyjä jatkossakin, jotta näemme kuinka esim. vuonna 2019 käynnistyvässä kehittämisprojektissa tehtävät muutokset otetaan vastaan.

Aineistojen digitointitilanteesta kerrotaan ”Digitoimme nyt” -sivulla  https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/digitoimme-nyt. Seuraamalla Kansalliskirjaston tiedotteita tai Digin facebook-ryhmää saa kuulla uusista avauksista. Seuraava merkittävä askel on digitoitujen kirjojen tuominen Digiin ja kirja-aineistoon suunnattu hakulomake.  Myös nuottien esittämistä Digissä pilotoidaan parhaillaan. Kannattaa siis olla valppaana ja tehdä Digissä uusia löytöjä!

Kirjoittajien yhteystiedot

Tuula Pääkkönen, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto
Saimaankatu 6, 50100 Mikkeli
tuula.paakkonen [at] helsinki.fi

Johanna Lilja, palvelujohtaja
Kansalliskirjasto, tutkimuskirjasto
Unioninkatu 36, 00014 Helsingin yliopisto
johanna.lilja [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.