Uusia suuntia, uusia visioita?

Ilva, J (2018). Uusia suuntia, uusia visioita? Tietolinja 2018(2). Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018093036992

Tieteelliset kirjastot ovat parin viime vuosikymmenen aikana mukautuneet onnistuneesti aineistojensa ja palveluidensa digitalisoitumiseen. Muutokset eivät kuitenkaan pääty tähän. Viime aikoina etenkin avoin tiede ja avoin julkaiseminen ovat tuoneet kirjastojen pohdittavaksi uusia haasteita.

Kirjastot ovat toimineet monella tavoin avoimen tieteen pioneereina. Niillä on ollut iso rooli etenkin avointa julkaisemista koskevan keskustelun edistäjänä ja sitä tukevien palveluiden rakentajana. Tästä huolimatta kirjastojen suhtautuminen esimerkiksi juuri julkaisujen avoimuuteen on edelleen jossain määrin kaksijakoinen. Joissakin kriittisissä puheenvuoroissa ne on jopa saatettu nähdä pikemminkin osana ongelmaa kuin osana ratkaisua – esim. EU:n uuden radikaalin open access -linjauksen Plan-S:n isähahmo Robert-Jan Smits on omasta näkökulmastaan kuvannut kirjastojen intentioita seuraavasti:

The libraries are also an interesting stakeholder. They want to preserve the money and power they have to finance the subscriptions to the prestigious journals. They fear that if they don’t have this money anymore, their role will be less important.[1]

Toistaiseksi sekä kansainvälisille että kansallisille open access -politiikoille on ollut valitettavan tyypillistä, että kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta ne ovat usein olleet hapuilevia ja myös keskenään ristiriitaisia. Välillä on menty yhteen suuntaan ja sitten taas toiseen. Linjausten taustalla ei ole aina ollut riittävän selkeää näkemystä siitä, mitä niillä halutaan saada aikaan ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla.

Kuukausi sitten julkaistu Plan S (ks. ajankohtaispalsta) näyttää toteutuessaan kääntävän monen toimijan aiemmat open access -linjaukset päälaelleen, sekä Suomessa että laajemminkin muualla Euroopassa. Jos tiedejulkaisemisessa nyt siirrytään nopealla aikataululla kohti täydellistä avoimuutta, kirjastoilla olisi hyvä olla valmiina visio siitä, miten uudessa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen maailmassa toimitaan. Se ainakin on selvää, ettei muualla tuotettujen aineistojen hankkimisella paikallisille käyttäjille ole enää samanlaista merkitystä kuin aiemmin. Kirjastojen täytyy sen sijaan löytää itselleen uudenlaisia rooleja aktiivisina toimijoina sekä paikallistasolla että myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedejulkaisemisen haasteita ei ole mahdollista ratkaista pelkästään paikallisesta näkökulmasta, vaan se edellyttää laajempaa yhteistyötä.

Tekemämme valinnat voivat viedä meitä erilaisiin suuntiin. Tulevaisuuden hahmottaminen on helpompaa, jos meillä on selkeä yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan haluamme olla menossa ja miksi. Tällaisten jaettujen visioiden luominen edellyttää avointa keskustelua, jossa otetaan huomioon sekä konkreettiset kysymykset että asioiden laajemmat yhteydet. Jos voimme ennakoida jo etukäteen valintojemme seurauksia ja omia tulevia askeleitamme, on vähemmän todennäköistä, että päädymme lopulta maalaamaan itsemme nurkkaan.

Toisaalta tulevaisuutta ei pidä nähdä ainoastaan siihen sisältyvien riskien ja uhkien kautta. Tarjolla voi olla myös aivan uusia mahdollisuuksia, jos vain osaamme tunnistaa ne ja uskallamme tarttua niihin.

***

Tietolinjan 2/2018 kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelee ajankohtaisia kirjastojärjestelmähankkeita. Ari Muhonen esittelee 16 kirjaston muodostaman yhteenliittymän suunnitelmaa siirtyä Voyagerista avoimen lähdekoodin Koha-ohjelmistoon perustuvaan järjestelmäkokonaisuuteen. Kimmo Tuominen ja Petri Tonteri puolestaan kirjoittavat toisesta samaan aikaan käynnissä olevasta projektista, jossa 23 kirjastoa pyrkii hankkimaan yhdessä tehdyn kilpailutuksen kautta käyttöönsä pilvipalveluna toimivan palvelualustatyyppisen kirjastojärjestelmän.

Numerossa on myös kaksi Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja sisältävään Digi-palveluun liittyvää artikkelia. Jussi-Pekka Hakkarainen, Tuula Pääkkönen ja Juha Rautiainen kertovat tekeillä olevasta hankkeesta, joka tarjoaa pilotointiin osallistuville organisaatioille aiempaa laajemman pääsyn ja laajemmat käyttöoikeudet Digin sisältämiin tekijänoikeuden alaisiin aineistoihin. Tuula Pääkkösen ja Johanna Liljan artikkeli käy läpi Digin käyttäjille tehdyn kyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä toimenpiteitä.

Juha Hakala luotaa omassa artikkelissaan URN-tunnisteiden ja niiden pohjalta muodostettujen pysyvien verkko-osoitteiden sielunelämää. Artikkeli laajenee käsittelemään myös muita URN:ia vastaavia tai siihen vertautuvia tunniste- ja osoitejärjestelmiä.

Konferenssikokemuksista kertovia matkaraportteja on tällä kertaa kaksi. Ere Maijala osallistui Portlandissa, Oregonissa järjestettyyn KohaConiin. Jyrki Ilva kävi puolestaan Bozemanissa, Montanassa, jossa järjestettiin Open Repositories 2018.

Numeron ajankohtaispalstalla on juttua RDA:n uudistumisesta ja uutisia avoimeen julkaisemiseen liittyen sekä kotimaasta että ulkomailta.

Lähdeviite


[1] Joanna Roberts: Open access to scientific publications must become a reality by 2020 – Robert-Jan Smits. Horizon. The EU Research & Innovation Magazine, March 23, 2018. https://horizon-magazine.eu/article/open-access-scientific-publications-must-become-reality-2020-robert-jan-smits_en.html

Kirjoittajan yhteystiedot

Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija
Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut
PL 26, 00014 Helsingin yliopisto
jyrki.ilva [at] helsinki.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.